Teiskontie

Rakennuksia Teiskontien varrella Liisankallion kaupunginosassa.

Teiskontie on valtatie, joka suuntautuu Tampereelta kohti Teiskoa, vuonna 1972 Tampereeseen liitettyä entistä kuntaa. Hervannan valtaväylän risteyksen itäpuolella se on osa valtatietä 12.

Teiskontie alkaa Itsenäisyydenkadun, Kalevan puistotien ja Sammonkadun risteyksestä Liisankallion kaupunginosasta. Se kulkee Kalevan alueen läpi leveänä puistokatuna, jonka keskellä on nurmipintainen raitiotie. Idempänä Teiskontie kulkee useiden kaupunginosien välistä: pohjoispuolelle rajautuvat Kauppi ja Niihama, eteläpuolelle Kissanmaa, Ruotula, Takahuhti ja Pappila.

Historiaa

Teiskontietä Kalevan tornien edustalla vuonna 1960.

Kalevan alueen suunnittelusta järjestettiin vuonna 1922 kilpailu, jossa jaetulle toiselle sijalle ylti Helsingin asemakaava-arkkitehti Birger Brunila. Brunilan ehdotuksessa oli jo näkyvissä Teiskontien ja Sammonkadun nykyinen linjaus. Brunila teki Kalevaan yleiskaavan vuonna 1924, ja myöhemmin alueen suunnittelua jatkoi Tampereen ensimmäinen asemakaava-arkkitehti Elis Kaalamo. Teiskonkatu merkittiin asemakaavaan vuonna 1940, ja kadun rakentaminen alkoi 1940-luvun lopussa. Nimi vaihdettiin Teiskontieksi vuonna 1953.

Lähteet

  1. ↑ Louhivaara, Maija: Tampereen kadunnimet, s. 98, 271. Tampere: Tampereen museot, 1999. ISBN 951-609-105-9
  2. ↑ Tampereen ajantasa-asemakaava avoindata.fi. 28.8.2019. Tampere: Tampereen kaupunki. Arkistoitu 9.10.2018. Viitattu 28.8.2019.
  3. ↑ Tampereen keskustan rakennettu kulttuuriympäristö 2012 (PDF) s. 60. Tampere: Tampereen kaupunki & A-Insinöörit Suunnittelu Oy, 2012. Viitattu 18.1.2025.
  4. ↑ Kalevan kirkko ja kaupunginosa Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. 22.12.2009. Helsinki: Museovirasto. Viitattu 28.8.2019.
  5. ↑ Mäkinen, Petteri: Katso kuvat: Kaksi tärkeää ratikkakatua ovat nyt valmiit – Nurmirataa valmiina kolme kilometriä Tamperelainen. 11.11.2019. Viitattu 29.5.2021.
  6. ↑ Helen, Olli & Seppänen, Jouko: Tampere kartalla, s. 119. Tampere: Tampere-Seura, 2015. ISBN 978-952-5558-23-4
  7. ↑ Louhivaara 1999, s. 98.
  8. ↑ Kalevan RKY-alue: Selvitys rakennetusta kulttuuriympäristöstä ja rakentamistapaohje (PDF) dia 10. Tampere: Arkkitehtitoimisto Hanna Lyytinen & Arkkitehdit MY, 14.1.2015. Viitattu 2.8.2018.
  9. ↑ Aaltonen, Salla: Kalevan alueen rajojen määrittely Koskesta voimaa. 2002. Viitattu 31.3.2020.