Maakilpikonnat

Maakilpikonnat
Aldabranjättiläiskilpikonna (Aldabrachelys gigantea)
Aldabranjättiläiskilpikonna (Aldabrachelys gigantea)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Matelijat Reptilia
Lahko: Kilpikonnat Testudines
Heimo: Maakilpikonnat
Testudinidae
Batsch, 1788
Synonyymit
  • Dysmydae Ritgen, 1828
Katso myös

  Maakilpikonnat Wikispeciesissä
  Maakilpikonnat Commonsissa

Maakilpikonnat (Testudinidae) on kilpikonnien lahkoon kuuluva heimo, johon luetaan 47 lajia. Aiemmin Testudinidae-heimo tunnettiin nimellä maa- ja suokilpikonnat, ja se sisälsi maakilpikonnien (Testudininae) lisäksi suokilpikonnien alaheimon (Emydinae). Nykyään suokilpikonnia pidetään kuitenkin vähäisistä eroistaan huolimatta erillisenä heimona.

Maakilpikonnat ovat raskaasti panssaroituja ja hidasliikkeisiä. Niillä on yleensä kupolimainen kilpi ja jäykähköt raajat. Maakilpikonnien koko vaihtelee 10 senttiä pitkästä kapinkilpikonnasta kilven pituudeltaan 1,2-metrisiin jättiläiskilpikonniin, joita elää Galápagossaarilla ja Seychelleillä. Suurin koskaan elänyt maakilpikonna on sukupuuttoon kuollut Megalochelys atlas, jonka kilven pituus saattoi olla jopa 2,1 metriä.

Maakilpikonnat elävät trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla sekä lauhkean vyöhykkeen lämpimillä seuduilla. Niitä tavataan kaikilta mantereilta Australiaa lukuun ottamatta. Eurooppalaisia lajeja on neljä, joista kolme elää Etelä-Euroopassa.

Suvut ja lajit

Luettelo sisältää vain elossa olevat lajit.