Thaana

Thaana
Sana ”divehi” (ދިވެހި dhivehi) thaanalla kirjoitettuna.
Sana ”divehi” (ދިވެހި dhivehi) thaanalla kirjoitettuna.
Tyyppi abjad
Kielet divehi
Kirjoitussuunta oikealta vasemmalle
ISO 15924 Thaa, 170
Unicode-lohko 0780–07BF

Thaana (divehiksi ތާނަ‎ thaana, äännetään [t̪əːn̪ə]) on Malediiveilla puhutun divehin kielen kirjoitusjärjestelmä.

Historia

Yhdeksän thaana-kirjainta on muodostettu persialaisista numeromerkeistä.

Divehin kirjoittamiseen käytettiin Malediiveilla pitkään dives akuru -kirjaimistoa (vap. suom. ”saarikirjaimet”), jonka ensimmäiset esiintymät ovat 700-luvulta jaa. Dives akuru perustui grantha-aakkostoon, joka periytyi edelleen brahmi-kirjoituksesta.

Thaana-aakkosto kehitettiin 1700-luvun alussa, ja ensimmäisen kerran se esiintyi virallisissa dokumenteissa vuonna 1703. Osa thaanan kirjaimista lainattiin dives akurusta ja osa mukailtiin persialaisten numeromerkkien pohjalta. Vokaalien ilmaiseminen konsonanttikirjaimen päälle merkittyinä tarkkeina suunniteltiin arabialaisen kirjaimiston vokaalitarkejärjestelmän perusteella. Toisin kuin arabialaisessa tekstissä, thaanassa vokaalien merkitseminen on pakollista.

Konsonantit

Konsonantit eivät esiinny thaanalla kirjoitetussa tekstissä koskaan yksinään, vaan niihin liitetään aina joko vokaalimerkki tai vokaalin puuttumista ilmaiseva sukun-tarke. Alifu-konsonantilla ei ole omaa äännearvoa ja sitä käytetään ilmaisemaan vokaaleja, joilla ei ole edeltävää konsonanttia, esimerkiksi sanan alussa.

KirjainLat.NimiÄäntämys
އ– އަލިފު‎‎‎ alifu–
ކk ކާފު‎ kaafu[k]
ޅlh ޅަވިޔަނި lhaviyani[ɭ]
ބb ބާ‎ baa[b]
ރr ރާ‎ raa[r~ɾ]
ނn ނޫނު‎‎ noonu[n̪]
ށsh ށަވިޔަނި shaviyani[ʂ~ɽ], [ʃ]
ހh ހާ‎ haa[h]
KirjainLat.NimiÄäntämys
ޏgn ޏަވިޔަނި gnaviyani[ɲ]
ގg ގާފު‎ gaafu[g]
ލl ލާމު‎ laamu[l]
ތth ތާ‎ thaa[t̪]
ދdh ދާލު‎‎ dhaalu[d̪]
ފf ފާފު‎ faafu[f]
މm މީމު‎‎ meemu[m]
ވv ވާވު‎ vaavu[v~ʋ]
KirjainLat.NimiÄäntämys
ޗch ޗަވިޔަނި chaviyani[c~tʃ]
ޖj ޖަވިޔަނި javiyani[ɟ~dʒ]
ޕp ޕަވިޔަނި paviyani[p]
ޔy ޔާ‎ yaa[j]
ޓt ޓަވިޔަނި taviyani[ʈ]
ޒz ޒަވިޔަނި zaviyani[z̺]
ޑd ޑަވިޔަނި daviyani[ɖ]
ސ‎s ސީނު‎‎‎‎ seenu[s̺]

Arabiasta lainatut konsonantit

Divehin kirjoittamiseen tarvittavien kirjainten lisäksi thaanaan kuuluu joukko konsonantteja, joita käytetään ainoastaan arabian translitterointiin.

KirjainLat.Arab.NimiÄäntämys
ޘṯ (th’)ثޘާ‎‎ ṯaa[θ]
ޛḏ (dh’)ذޛާލު‎‎ ḏaalu[ð]
ޙḥ (h’)حޙާ‎ ḥaa[ħ~h]
ޚẖ (kh)خޚާ‎ ẖaa[x]
ޜż (z)زޜާ‎ żaa[z]
ޝš (sh’)شޝީނު‎ šeenu[ʃ~ɕ]
ޞs̤ (s)صޞާދު‎ s̤aadhu[sˤ]
KirjainLat.Arab.NimiÄäntämys
ޟd̤ (s’’)ضޟާދު‎‎‎‎ d̤aadhu[dˤ]
ޠt̤ (th’’)طޠޮ‎ t̤o[tˤ]
ޡz̤ (dh’’)ظޡޮ‎ z̤o[zˤ]
ޢʿعޢނު‎ ainu[ʕ~ʔ]
ޣġ (gh)غޣނު‎ ġainu[ɣ]
ޤqقޤާފު‎‎ qaafu[q]
ޥwوޥާވު‎‎ waavu[w]

Vokaalit

Vokaaleilla ei ole omia itsenäisiä merkkejä, vaan ne esitetään aina tarkemerkkeinä konsonanttikirjaimen ylä- tai alapuolella. Itsenäiset vokaalit esimerkiksi sanan alussa kirjoitetaan konsonantin އ alifu avulla.

KirjainLat.NimiÄäntämys
އަaއަބަފިލި‎‎‎ abafili[a~ə]
އިiއިބިފިލި‎ ibifili[i]
އުuއުބުފިލި‎ ubufili[u]
އެeއެބެފިލި‎ ebefili[e]
އޮoއޮބޮފިލި‎ obofili[o~ɔ]
KirjainLat.NimiÄäntämys
އާ‎aa (ā)އާބާފިލި‎‎ aabaafili[aː~əː]
އީee (ī)އީބީފިލި‎ eebeefili[iː]
އޫoo (ū)އޫބޫފިލި‎ ooboofili[uː]
އޭey (ē)އޭބޭފިލި‎ eybeyfili[eː]
އޯoa (ō)އޯބޯފިލި‎ oaboafili[ɔː~oː]

Sukun

Konsonantit, joita ei seuraa vokaali, merkitään ympyränmuotoisella sukun-tarkkeella konsonantin yläpuolella, esim. ކް‎ k. Sekä vokaalitarkkeiden että sukunin käyttäminen on thaanan oikeinkirjoituksessa pakollista; tästä seuraa, että konsonanttia ei kirjoiteta koskaan yksin, vaan siihen liittyy aina joko sukun tai jokin vokaalitarke.

Sukunilla varustetulla alifu-konsonantilla (އް‎) merkitään sanan lopussa esiintyvää glottaaliklusiilia, esim. ފައް‎‎ fa’ [faʔ].‎ Sanan keskellä alifun ja sukunin yhdistelmä ilmaisee seuraavan konsonantin ääntymistä geminaattana, esim. ބައްދަލު‎‎‎ ba’dhalu [bad̪ːalu‎].

Lähteet

  1. 1 2 3 4 5 Thaana (Maldivian) script Omniglot. Viitattu 2.4.2014. (englanniksi)
  2. ↑ ISO 1524 Alphabetical Code List Unicode Consortium. Viitattu 2.4.2014. (englanniksi)
  3. ↑ The Unicode Standard, Version 6.3 – Thaana Unicode Consortium. Viitattu 2.4.2014. (englanniksi)
  4. ↑ Kirjoitusjärjestelmien nimiä suomeksi Kotoistus.fi. Viitattu 2.4.2014.
  5. 1 2 3 Gair, James W. & Cain, Bruce D.: ”Dhivehi Writing”, The Writing Systems of the World, s. 564–567. (Toim. Peter T. Daniels) Oxford University Press, 1996. ISBN 978-0-19-507993-7 Teoksen verkkoversio Viitattu 19.6.2014. (englanniksi)
  6. ↑ Dives Akuru script Omniglot. Viitattu 2.4.2014. (englanniksi)

Aiheesta muualla