Yhdeksän thaana-kirjainta on muodostettu persialaisista numeromerkeistä.
Divehin kirjoittamiseen käytettiin Malediiveilla pitkään dives akuru -kirjaimistoa (vap. suom. ”saarikirjaimet”), jonka ensimmäiset esiintymät ovat 700-luvulta jaa. Dives akuru perustui grantha-aakkostoon, joka periytyi edelleen brahmi-kirjoituksesta.
Thaana-aakkosto kehitettiin 1700-luvun alussa, ja ensimmäisen kerran se esiintyi virallisissa dokumenteissa vuonna 1703. Osa thaanan kirjaimista lainattiin dives akurusta ja osa mukailtiin persialaisten numeromerkkien pohjalta. Vokaalien ilmaiseminen konsonanttikirjaimen päälle merkittyinä tarkkeina suunniteltiin arabialaisen kirjaimiston vokaalitarkejärjestelmän perusteella. Toisin kuin arabialaisessa tekstissä, thaanassa vokaalien merkitseminen on pakollista.
Konsonantit
Konsonantit eivät esiinny thaanalla kirjoitetussa tekstissä koskaan yksinään, vaan niihin liitetään aina joko vokaalimerkki tai vokaalin puuttumista ilmaiseva sukun-tarke. Alifu-konsonantilla ei ole omaa äännearvoa ja sitä käytetään ilmaisemaan vokaaleja, joilla ei ole edeltävää konsonanttia, esimerkiksi sanan alussa.
Kirjain
Lat.
Nimi
Ääntämys
އ
–
އަލިފު alifu
–
ކ
k
ކާފު kaafu
[k]
ޅ
lh
ޅަވިޔަނި lhaviyani
[ɭ]
ބ
b
ބާ baa
[b]
ރ
r
ރާ raa
[r~ɾ]
ނ
n
ނޫނު noonu
[n̪]
ށ
sh
ށަވިޔަނި shaviyani
[ʂ~ɽ], [ʃ]
ހ
h
ހާ haa
[h]
Kirjain
Lat.
Nimi
Ääntämys
ޏ
gn
ޏަވިޔަނި gnaviyani
[ɲ]
ގ
g
ގާފު gaafu
[g]
ލ
l
ލާމު laamu
[l]
ތ
th
ތާ thaa
[t̪]
ދ
dh
ދާލު dhaalu
[d̪]
ފ
f
ފާފު faafu
[f]
މ
m
މީމު meemu
[m]
ވ
v
ވާވު vaavu
[v~ʋ]
Kirjain
Lat.
Nimi
Ääntämys
ޗ
ch
ޗަވިޔަނި chaviyani
[c~tʃ]
ޖ
j
ޖަވިޔަނި javiyani
[ɟ~dʒ]
ޕ
p
ޕަވިޔަނި paviyani
[p]
ޔ
y
ޔާ yaa
[j]
ޓ
t
ޓަވިޔަނި taviyani
[ʈ]
ޒ
z
ޒަވިޔަނި zaviyani
[z̺]
ޑ
d
ޑަވިޔަނި daviyani
[ɖ]
ސ
s
ސީނު seenu
[s̺]
Arabiasta lainatut konsonantit
Divehin kirjoittamiseen tarvittavien kirjainten lisäksi thaanaan kuuluu joukko konsonantteja, joita käytetään ainoastaan arabian translitterointiin.
Kirjain
Lat.
Arab.
Nimi
Ääntämys
ޘ
ṯ (th’)
ث
ޘާ ṯaa
[θ]
ޛ
ḏ (dh’)
ذ
ޛާލު ḏaalu
[ð]
ޙ
ḥ (h’)
ح
ޙާ ḥaa
[ħ~h]
ޚ
ẖ (kh)
خ
ޚާ ẖaa
[x]
ޜ
ż (z)
ز
ޜާ żaa
[z]
ޝ
š (sh’)
ش
ޝީނު šeenu
[ʃ~ɕ]
ޞ
s̤ (s)
ص
ޞާދު s̤aadhu
[sˤ]
Kirjain
Lat.
Arab.
Nimi
Ääntämys
ޟ
d̤ (s’’)
ض
ޟާދު d̤aadhu
[dˤ]
ޠ
t̤ (th’’)
ط
ޠޮ t̤o
[tˤ]
ޡ
z̤ (dh’’)
ظ
ޡޮ z̤o
[zˤ]
ޢ
ʿ
ع
ޢނު ainu
[ʕ~ʔ]
ޣ
ġ (gh)
غ
ޣނު ġainu
[ɣ]
ޤ
q
ق
ޤާފު qaafu
[q]
ޥ
w
و
ޥާވު waavu
[w]
Vokaalit
Vokaaleilla ei ole omia itsenäisiä merkkejä, vaan ne esitetään aina tarkemerkkeinä konsonanttikirjaimen ylä- tai alapuolella. Itsenäiset vokaalit esimerkiksi sanan alussa kirjoitetaan konsonantin އ alifu avulla.
Kirjain
Lat.
Nimi
Ääntämys
އަ
a
އަބަފިލި abafili
[a~ə]
އި
i
އިބިފިލި ibifili
[i]
އު
u
އުބުފިލި ubufili
[u]
އެ
e
އެބެފިލި ebefili
[e]
އޮ
o
އޮބޮފިލި obofili
[o~ɔ]
Kirjain
Lat.
Nimi
Ääntämys
އާ
aa (ā)
އާބާފިލި aabaafili
[aː~əː]
އީ
ee (ī)
އީބީފިލި eebeefili
[iː]
އޫ
oo (ū)
އޫބޫފިލި ooboofili
[uː]
އޭ
ey (ē)
އޭބޭފިލި eybeyfili
[eː]
އޯ
oa (ō)
އޯބޯފިލި oaboafili
[ɔː~oː]
Sukun
Konsonantit, joita ei seuraa vokaali, merkitään ympyränmuotoisella sukun-tarkkeella konsonantin yläpuolella, esim. ކް k. Sekä vokaalitarkkeiden että sukunin käyttäminen on thaanan oikeinkirjoituksessa pakollista; tästä seuraa, että konsonanttia ei kirjoiteta koskaan yksin, vaan siihen liittyy aina joko sukun tai jokin vokaalitarke.
Sukunilla varustetulla alifu-konsonantilla (އް) merkitään sanan lopussa esiintyvää glottaaliklusiilia, esim. ފައް fa’[faʔ]. Sanan keskellä alifun ja sukunin yhdistelmä ilmaisee seuraavan konsonantin ääntymistä geminaattana, esim. ބައްދަލު ba’dhalu[bad̪ːalu].
123Gair, James W. & Cain, Bruce D.:”Dhivehi Writing”,The Writing Systems of the World, s. 564–567. (Toim. Peter T. Daniels)Oxford University Press, 1996.ISBN978-0-19-507993-7Teoksen verkkoversioViitattu 19.6.2014.(englanniksi)
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Thaana Wikimedia Commonsissa