Claes Thorsten Gustaf Renvall (aik. Renwall) (13. maaliskuuta 1868 Turkulähde? – 5. marraskuuta 1927) oli vanhaan suomalaiseen sivistyssukuun kuulunut biologi, lintutieteilijä ja itsenäisyysmies.
Claes Thorsten Gustaf Renvall (aik. Renwall) (13. maaliskuuta 1868 Turkulähde? – 5. marraskuuta 1927) oli vanhaan suomalaiseen sivistyssukuun kuulunut biologi, lintutieteilijä ja itsenäisyysmies.
Renvallin isä oli tuomiorovasti, sittemmin arkkipiispa Torsten Thure Renvall ja äiti Renvallin toinen vaimo Amanda Sofia Limnell (1837–1915). Hänen veljensä oli kansanedustaja Heikki Gabriel Renvall. Renvall avioitui kahdesti. Ensimmäisessä avioliitossaan ruotsalaisen vapaaherrattaren Harriet Clara von Platenin kanssa kanssa hänellä oli kolme lasta. Myöhemmin hän oli naimisissa Anna Agneta Karlssonin kanssa.
Renvall rakennutti Sääksmäkeen, keskiaikaisen kivikirkon naapuriin, mustan kansallisromanttisen Harjula-nimisen hirsihuvilan, joka valmistui kesällä 1913. Huvilan todennäköisesti suunnitteli hänen ystävänsä ja koulutoverinsa Lars Sonck. Renvallin huvila, puutarhakahvila Tervapääsky, oli aiemmin kesäisin avoinna puutarha- ja kulttuurikahvilana vierailijoille.
Renvall valmistui ylioppilaaksi Turusta 1888, filosofian kandidaatiksi Helsingin yliopistosta 1893 ja väitteli filosofian tohtoriksi Helsingin yliopistosta 1911. Hän opiskeli myös Uppsalassa ja keräsi kasveja muun muassa Egyptissä. Hän teki elämäntyönsä aluksi Käkisalmessa ja sittemmin pääasiallisesti Turussa suomalaisen ja myöhemmin ruotsalaisen lyseon luonnonhistorian kollegana. Viimeksi hän toimi Helsingin ruotsalaisen lyseon lehtorina vuoteen 1927 saakka.
Suomen sisällissotaan Renvall osallistui Uudenkaupungin suojeluskunnan mukana kevättalvella 1918 Ahvenanmaalla. Sodan aikaisesta monimutkaisesta Ahvenanmaan tilanteesta hän on kirjoittanut muistelmat Skuggornas bok ja Nya blad tilla skuggornas bok. Kesällä 1918 hän toimi ensimmäisen Petsamoon suuntautuneen vapaaehtoisten sotaretken johtajana ja rajavartioston komendanttina. Hänen adjutanttinaan toimi tuolloin taiteilija Jalmari Ruokokoski.
Renvall julkaisi runsaasti 1890-luvulta lähtien sekä suomeksi että ruotsiksi, mm Suomen retkeilyfaunan (1915, 2. painos 1929). Renvall oli aktiivinen itsenäisyysmies, poleeminen lehtikirjoittaja ja yhteiskunnallinen vaikuttaja veljensä tavoin, sekä Turun eläinsuojeluyhdistyksen ja Turun Sanomien perustajia. Hän oli myös luonnonsuojelun, erityisesti lintujen suojelun, uranuurtajia Suomessa.
Timo Vuorisalo ja Juha Tiainen kirjoittavat Renvallin merkityksestä lintutieteilijänä: "Valtakunnallisesti tunnetuimmaksi turkulaiseksi ornitologiksi nousi 1800-luvun lopulla lehtori, filosofian tohtori Thorsten Renvall. R:n ansiot eivät liity niinkään lintututkimuksiin kuin lintutietouden popularisointiin. Tunnetuimpia ovat hänen retkeilyoppaansa Suomalainen retkeily-fauna ja sen uusintalaitokset. Nämä ovat edelleen poikkeuksellisia suomalaisten kenttäoppaiden joukossa siksi, että lajien tunnistamiseen opastetaan niissä elinympäristön ja värityksen yleiskuvan perusteella. R:n kirjoitustyyli on värikästä ja eloisaa, mihin luultavasti perustuu myös hänen kirjojensa suosio".
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
