| Tiikeritetra | |
|---|---|
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Yläluokka: | Luukalat Osteichthyes |
| Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
| Alaluokka: | Neopterygii |
| Lahko: | Tetrakalat Characiformes |
| Heimo: | Alestit Alestidae |
| Suku: | Hydrocynus |
| Laji: | forskahlii |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Hydrocynus forskahlii |
|
| Katso myös | |
Tiikeritetra (Hydrocynus forskahlii) on tetrakalojen (Characiformes) lahkoon ja alestien (Alestidae) heimoon kuuluva makean veden kalalaji, jota tavataan laajalta alueelta Pohjois- ja Länsi-Afrikasta. Sen kuvasi tieteelle ensimmäisen kerran Georges Cuvier vuonna 1819.
Tiikeritetra on hyvin suurikokoinen kala; se voi kasvaa jopa 78 senttimetrin mittaiseksi ja se painaa täysikasvuisena noin 2–10 kilogrammaa. Suurin tavattu yksilö painoi 15,5 kilogrammaa. Tiikeritetra muistuttaa suuresti linjatiikeritetraa (Hydrocynus vittatus). Tiikeritetran kyljet ovat hopeiset ja evät ovat harmaat. Pyrstön yläosa on hopeanharmaa ja alaosa kirkkaanpunainen.
Tiikeritetraa tavataan Pohjois- ja Länsi-Afrikasta. Lajia on tavattu vähintään kerran 28 Afrikan maasta. Yleisimmillään tiikeritetra on Turkanajärvellä, Kongojoessa, Niilissä ja Omojoessa. Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN on luokitellut tiikeritetran elinvoimaiseksi lajiksi.
Tiikeritetra on petokala ja se käyttää ravinnokseen muita kaloja sekä hyönteisiä ja selkärangattomia. Joskus se saattaa syödä muita tiikeritetroja. Tiikeritetra elää yleensä matalissa vesissä ja lähellä veden pintaa.