Toimittajaliitto

Tämä artikkeli käsittelee vuonna 1959 perustettua yhdistystä. MV-lehden lähipiirin vuonna 2016 perustamasta samannimisestä yhdistyksestä on eri artikkeli.
Toimittajaliitto
Perustettu 1959
Lakkautettu 1980-luku
Kattojärjestö Työväen ja Pienviljelijäin Sosialidemokraattinen Liitto (1959–1973)
Suomen kommunistinen puolue (Taistolaiset) (1973–)

Toimittajaliitto oli suomalainen vasemmistolainen toimittajayhdistys. Järjestö perustettiin vuonna 1959 Työväen ja pienviljelijäin sosialidemokraattisen liiton lehden Päivän Sanomien ammattiyhdistysjaostoksi. 1970- ja 1980-luvuilla yhdistys päätyi Suomen Kommunistisen Puolueen vähemmistön, eli taistolaisten, käsiin ja pyrki levittämään poliittista sanomaansa keskeisiin tiedotusvälineisiin. Jäseniä oli noin 300. Yhdistys toimi 1980-luvulle asti.

Toimittajaliitto ei ollut perinteinen ammattiliitto, vaan aatteellinen yhdistys, joka ajoi taistolaisten poliittisia päämääriä. Sen vaikutus oli erityisen vahva Yleisradiossa, Helsingin Sanomissa, Suomen Tietotoimistossa ja Hufvudstadsbladetissa.

Historia

Toimittajaliiton toiminta alkoi vuonna 1959 sosialidemokraattisen liikkeen hajoamisesta, jolloin perustettiin Työväen ja Pienviljelijäin Sosialidemokraattinen Liitto ja sen äänenkannattaja Päivän Sanomat. Toimittajaliitto oli alun perin Päivän Sanomien ammattiyhdistysosasto, mutta taistolaiset ottivat sen haltuunsa 1970-luvulla. Yhdistyksen keskeinen tavoite oli levittää vähemmistökommunistien ideologiaa suomalaiseen mediaan, erityisesti Tiedonantaja-lehden kautta sekä verkostoitumalla muihin tiedotusvälineisiin.

Toiminta

Toimittajaliitto pyrki vaikuttamaan tiedotusvälineiden sisältöön monin tavoin. Sen ohjelma sisälsi vaatimuksia, jotka olisivat rajoittaneet tiedonvälityksen vapautta, kuten ehdotuksia lehtien sisältöä säätelevästä lainsäädännöstä. Yhdistys rakensi verkostoja, joissa esimerkiksi Yleisradion yhteiskunnalliset ja kulttuuriohjelmat, kuten Työläisen arkea ja Neuvostoihmisiä, korostivat Neuvostoliittoa myönteisessä valossa. Lisäksi Toimittajaliitto organisoi matkoja Neuvostoliittoon, joissa tutustuttiin esimerkiksi Neuvostoliiton lehtimiesliittoon ja Pravda-kustantamoon.

Yhdistyksessä toimi epävirallinen "johtotrio", joka koordinoi propagandasisältöjen levittämistä. Tämä salaseura päätti, mitä aiheita nostettiin esiin tiedotusvälineissä. Esimerkiksi aikakauslehdissä julkaistiin niin sanottuja "Toimittajaliiton juttuja", joissa korostettiin taistolaisten aatetta.

Vaikutus Ylessä

Neuvostopropagandan voimakkaimpia ääniä Yleisradiossa olivat Toimittajaliittoon kuuluneet Raini Lehtonen ja Kaisa Karikoski. Muita Yleisradiossa työskennelleitä järjestön jäseniä olivat muun muassa Jukka Arvassalo, Raila Halmetoja, Juha Kulmanen, Tom Moring, Reijo Rutanen, Leif Salmén, Nils Torvalds, Juha Virkkunen sekä Taina West. Yhdistyksen tehtävänä oli tuottaa verkoston avulla neuvostoystävllisiä ohjelmia. Tehtävässä onnistuttiin puoluekentän laajalla tuella.

Vaikutus Helsingin Sanomiin ja STT:hen

Helsingin Sanomissa Toimittajaliitto vaikutti erityisesti 1970-luvun kiihkeimpänä aikana, jolloin lehden toimitusosasto oli niin sanotun yleisdemokraattisen rintaman käsissä. Tämä ryhmä, joka koostui pääasiassa vasemmistolaisista ja äärivasemmistolaisista toimijoista, ujutti lehteen ideologisesti värittyneitä näkemyksiä. Esimerkiksi vuonna 1986 julkaistu Jukka Rislakin artikkeli, joka käsitteli Neuvostoliiton viranomaisten Virossa löytämää salakuljetettujen raamattujen kätköä, osoittaa, miten KGB saattoi käyttää suomalaisia toimittajia omien tarkoitusperiensä edistämiseen.

Suomen Tietotoimistossa Toimittajaliiton puheenjohtaja Heikki Karkkolainen toimi taloustoimittajana, ja hänen kauttaan yhdistys vaikutti uutisointiin. Karkkolaisen kuvaukset Moskovan-matkoista vuonna 1977 heijastavat ajan ihannoivaa suhtautumista Neuvostoliittoon.

Kansainvälinen ulottuvuus

Toimittajaliitto pyrki vaikuttamaan myös kansainvälisesti liittämällä Suomen Sanomalehtimiesliiton osaksi Neuvostoliiton tukemaa Kansainvälistä Toimittajajärjestöä. IOJ oli Neuvostoliiton peitejärjestö, joka pyrki laajentamaan idän vaikutusvaltaa länsimaiden kansalaisjärjestöihin. Toimittajaliitto käytti yleisdemokraattista rintamaa peitteenään vaikuttaakseen suomalaiseen journalistikuntaan ja edistääkseen IOJ:n tavoitteita, kuten kansainvälistä lehdistön eettistä koodia ja valtioiden oikeutta vastineeseen.

Jäsenet

Toimittajaliiton jäsenet olivat erityisesti Tampereen yliopiston tiedotusopin laitokselta. Jäsenet olivat laajasti verkostoituneita suurimpien tiedotusvälineiden toimituksiin. Parhaimmillaan taistolaiseen toimittajliittoon kuului yli 300 jäsentä.

Yleisradion MOT-ohjelman toimittaja Jouni Tervo toi yhdistyksen jäsenten nimilistan esille vuonna 2000. Suomen Journalistiliitto väitti nimilistan julkistamista laittomaksi, ja valitusten vuoksi lista poistettiin ohjelman verkkosivuilta. Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio käsitteli asian ja totesi vapauttavassa ratkaisussaan, ettei nimilistan julkaisemiselle ollut laillista estettä, koska se oli osa yhteiskunnallisesti tärkeää journalistista kokonaisuutta.

Rahoitus

Neuvostoliitto tuki Toimittajaliiton ja SKP:n vähemmistön toimintaa taloudellisesti. 1970- ja 1980-luvuilla rahoitusta kanavoitiin ainakin 150 miljoonaa markkaa, muun muassa painotilausten, opintostipendien ja matkakulujen muodossa. Tämä tuki mahdollisti taistolaisten toiminnan laajentumisen ja verkostojen rakentamisen.

Muuta

Johan Bäckman ja MV-lehden lähipiiri on vuonna 2016 perustanut harhaanjohtavaa nimeä Toimittajaliitto verkossa käyttävän yhdistyksen Suomen vapaa sana riippumaton toimittajayhdistys, jolla ei kuitenkaan ole yhteyttä alan suomalaisiin järjestöihin.

Lähteet

Viitteet

  1. 1 2 3 4 5 6 7 8 Tervo, Jouni: Mustan laatikon salaisuus – miten Neuvostoliitto vaikutti toimittajiin? Elävä arkisto. 2.1.2009 2.01.2009. Päivitetty 18.12.2019. Yle. Viitattu 27.10.2014.
    Mustan laatikon salaisuus, Käsikirjoitus (Archive.org) (Ohjelman käsikirjoitus)
  2. ↑ Tarkka, Jukka: Karhun kainalossa. Suomen kylmä sota 1947-1990, s. 261. Otava, 2012. ISBN 978-951-1-25796-7
  3. 1 2 Konttinen, Seppo: Suora lähetys: tosiasiaa Yleisradiosta, s. 152. Siltala, 2012. ISBN 978-952-234-141-9
  4. ↑ Martti Valkonen: Luku 2: Tieto on valtaa - siis kaikkien saatavilla (Teoksessa: Sananvapaus kauppatavarana, Suomalainen matkaopas, 2003 ISBN 952-9715-20-X) journalismi.info. Arkistoitu 23.2.2011. Viitattu 22.12.2019.
  5. ↑ Valemedia MV-lehden puuhamiesten ”toimittajayhdistykselle” välitön porttikielto Twitteriin Talouselämä. 18.12.2019. Viitattu 22.12.2019.
  6. ↑ Laura Halminen: Valemedia MV-lehden puuhamiehet perustivat ”Toimittajaliiton” Helsingin Sanomat. 21.12.2019. Viitattu 22.12.2019.