Tok-pisin (omakielinen nimi: Tok Pisin) on Papua-Uudessa-Guineassa puhuttava kreolikieli. Se on yksi valtion virallisista kielistä. Tok-pisinilla on noin neljä miljoonaa puhujaa, joista äidinkielisiä on kuitenkin vain noin 122 000. Kielen sanastossa on vaikutteita englannista, portugalista, saksasta sekä alueen alkuperäisistä kielistä, jotka jaetaan kahteen ryhmään papuakielet ja austronesialaiset kielet.
Tok-pisin on juuriltaan pidgin-kieli, ja sen nimikin on peräisin englanninkielisistä sanoista talk pidgin (pidgin-puhe). Se on kuitenkin noussut yhdeksi Papua-Uuden-Guinean pääkielistä osin siksi, että pidgin-taustansa vuoksi sen sanasto on yksinkertaista ja nopeaa oppia. Sen suosio on kasvanut niin, että se alkaa jo uhata joitakin maan alkuperäiskielistä.
Fonologia
Puhuttua tok-pisiniä
Tok-pisinin ääntäminen ja oikeinkirjoitus perustuvat yksinkertaistettuun englantiin. Äänteiden määrässä on jonkin verran vaihtelua riippuen puhujan kielitaustasta. Tässä esitellään kuitenkin vain standardoidut äänteet.
Niin kuin monissa muissakin pidgin- ja kreolikieleissä, myös tok-pisinissä sanojen merkitykset ovat laajempia kuin superstraattikielessä (tässä: englanti). Esim. kaikai (syödä, purra; ruoka) tai diwai (puu, metsä, kasvi, tikku).
Sanoja myös muodostetaan enemmän jo olemassa olevista sanoista yhdistelemällä. Esim. haus moni (pankki: "house money"), sop bilong tit (hammastahna: "soap belong teeth") tai hap ret (purppura: "half red").
Käyttö yhteisössä
Tok-pisin on yksi Papua-Uuden-Guinean kolmesta virallisesta kielestä yhdessä englannin ja hiri motun rinnalla. Kolmesta virallisesta kielestä tok-pisin on maassa käytetyin ja se toimii yleisesti lingua francana erikielisten ryhmien välillä.
Tok-pisinin kielellä löytyy jonkin verran uutisia. Radio Australia tuottaa sekä artikkeleita että podcasteja nimeltä Wantok. Papua-Uudella-Guinealla toimiva EMTV-kanavakin julkaisee päivittäin lyhyen uutisvideon tok-pisinilla.
Median lisäksi tok-pisin on myös tärkeä koulujen opetuskieli, jota käytetään yleensä ala-asteen kolmella ensimmäisellä luokalla.
Kielinäyte
Yumi olgeta mama karim umi long stap fri na wankain long wei yumi lukim i gutpela na strepela tru. Uumi olgeta igat ting ting bilong wanem samting I rait na rong na mipela olgeta I mas mekim gutpela pasin long ol narapela long tingting bilong brata susa.
Suomeksi:
Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.
Papua-Uusi-Guinea.jpg)
