Historia
Alun perin valkoisen armeijan karttahuoltoa varten perustettiin Vaasaan Päämajan Yleisesikunnan topografinen toimisto 15.2.1918. Myöhemmin siitä tehtiin Sotilaskarttalaitos ja Topografikunnan nimi vakiintui käyttöön 1.1.1925. Itse organisaatio ja sen johtosuhteet ovat kuitenkin muuttuneet useita kertoja itsenäisyyden aikana.
Ennen talvisotaa sotilaskarttojen tuotannon painopiste oli Karjalan Kannaksella ja Etelä-Suomessa. Yhteistoiminta Maanmittaushallituksen (nyk. Maanmittauslaitos) kanssa oli tiivistä. Talvisodan aikana Topografikunnan alaisuudessa oli Topografikomppania ja jatkosodan aikana Topografipataljoona, jonka tehtävänä oli sotatoimialueen karttojen tuotanto. Sotien jälkeen Topografikunnan tehtäväksi tuli Lapin topografisten karttojen tuotanto Maanmittaushallituksen vastatessa muun Suomen peruskartoituksesta. Lapin kartoituksesta luovuttiin 2002 ja samassa yhteydessä Topografikunnan karttapaino lakkautettiin 31.12.2002. Topografikunta on hoitanut myös Suomen Open Skies -toimintaan (Avoin taivas -sopimus) liittyviä tehtäviä.
Nykyisin Topografikunnan tehtävä on tukea paikkatieto- ja karttapalveluilla puolustusvoimien päätehtäviä, joita ovat ennen kaikkea Suomen sotilaallinen puolustaminen ja muiden viranomaisten tukeminen.
Topografikunnan vuosipäivää vietetään 24. maaliskuuta samana päivänä vuonna 1812 perustetun Haapaniemen kenttämittauskoulun kunniaksi. Topografikunnan perinnemarssi on Armas Järnefeltin säveltämä ”Topografimarssi”. Laitoksen perinteitä vaalii ja vanhojen topografikuntalaisten yhteydenpitoa hoitaa Mittamies- ja topografikilta.
