| Torisevan rotkojärvet | |
|---|---|
 Yläinen-Toriseva. |
|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Pirkanmaa |
| Kunnat | Virrat |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Tarjanneveden alue (35.41) Toisveden alue (35.42) |
| Mittaustietoja | |
 |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Torisevan rotkojärviksi kutsutaan Ylä-Pirkanmaan matkailualueella sijaitsevaa kolmea rotkojärveä, joiden nimet ovat Alainen-Toriseva, Keskinen-Toriseva ja Yläinen-Toriseva. Ne sijaitsevat Virtain Jäähdyspohjassa hieman kantatie 66:n itäpuolella.
Syvin järvistä on Keskinen-Toriseva, jonka syvyys on 38 metriä ja keskisyvyys 20 metriä. Suurin järvistä on Alainen-Toriseva, joka on vain 50–70 metriä leveä, mutta 1 120 metriä pitkä. Yläinen-Toriseva on 600 metrin pituinen. Järvien rantakalliot ovat suurelta osin hyvin jyrkkiä.
Alaisella-Torisevalla taidemaalari Werner Holmberg teki teoksensa Aihe Torisevalta 1859. Se kuvaa järven eteläpäässä olevaa Inkerinkalliota. Koska Holmberg ohjattiin alueelle, oli jo 1800-luvulla käsitys siitä, että järvi voisi olla matkailukohde. Alaisen-Torisevan järven eteläpäässä Inkerinkallion päällä sijaitsi 1900-luvun alussa myös taidemaalari Armid Sandbergin Pilvilinna-taiteilijahuvila joka purettiin 1945.
Ruoveden Ritoniemen kartanossa kesän 1825 viettäneen Johan Ludvig Runebergin uskotaan viitanneen nimenomaan Torisevanjärviin Vänrikki Stoolin tarinoissa.
Alueella kulkee Torisevan luontopolku.