Torma

Torma
Торма

Torma

Koordinaatit: 59°23′16″N, 28°54′8″E

Valtio Venäjä
Federaatiosubjekti Leningradin alue
Piiri Jaaman piiri
Kunta Pustoperä
Hallinto
 – Asutustyyppi kylä
Väkiluku (2017) 79

Torma (ven. То́рма) on kylä Leningradin alueen Jaaman piirin Pustoperän kunnassa Venäjällä. Se sijaitsee kaksi kilometriä kuntakeskuksesta itään. Kylässä on 79 asukasta (vuonna 2017).

Opoljan pogostaan kuulunut Torman kylä mainitaan ensimmäisen kerran Novgorodin Vatjan viidenneksen verokirjassa vuonna 1500. Ruotsalaisten 1600-luvun alussa laatiman maakirjan mukaan se oli autiona. Johannes Gezelius nuoremman vieraillessa kylässä vuonna 1684 siellä asui inkerikkoja.

Peter von Köppenin mukaan vuonna 1848 Tormassa asui 247 venäläistä ja 15 savakkoa. Venäläiset kuuluivat Jastrebinon ortodoksiseen ja savakot Novasolkan luterilaiseen seurakuntaan.

Kylän talonpojat olivat 1860-luvulle saakka tilanomistajien maaorjia. Torman maatila lahjoitettiin vuonna 1747 Olsufjevin veljeksille ja vuonna 1801 se jaettiin kahteen osaan. Carl von Tiesenhausen ja hänen vaimonsa Anna rakennuttivat 1800-luvun alussa puisen kartanon, josta on säilynyt puistoalueen jäänteitä. Toinen puolisko kylästä kuului senaattori Alexander von Weymarnille.

1800-luvun lopussa kyläläiset kuuluivat kahtena kyläkuntana Jastrebinon volostiin. Vuonna 1899 niissä oli 253 asukasta, joista 234 oli venäläisiä, 11 suomalaisia ja 8 ”sekoittuneita”. Luterilaisia oli 10 henkeä.

Venäjän vallankumouksen jälkeen muodostettiin Torman kyläneuvosto, joka kuului ensin Jastrebinon volostiin ja vuodesta 1927 Jaaman piiriin. Vuonna 1928 se liitettiin Pustoperän kyläneuvostoon.

Lähteet

  1. ↑ Venäjän federaation paikannimiä, s. 247. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2006. ISBN 952-5446-18-2 Teoksen verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. ↑ Administrativno-territorialnoje delenije Leningradskoi oblasti msu.lenobl.ru. 2017. Viitattu 30.5.2020.
  3. 1 2 3 Sprosi u krajeveda (vastaus 543) Leningradskaja oblastnaja universalnaja nautšnaja biblioteka. Viitattu 30.5.2020.
  4. ↑ Jordeböcker öfver Ingermanland – Pistsovyje knigi Ižorskoi zemli: tom 1, otdel 2, s. 163. Sankt-Peterburg: Tipografija Imperatorskoi akademii nauk, 1862. Teoksen verkkoversio.
  5. ↑ Mikkola, J. J.: Muutamia tietoja vatjalais- ja inkerikkokylistä 1600-luvun lopulta. Virittäjä, 1932, nro 1, s. 28.
  6. 1 2 von Köppen, Peter: Erklärender Text zu der ethnographischen Karte des St. Petersburger Gouvernements, s. 86. St.-Petersburg. Määritä julkaisija!
  7. ↑ Murašova, N.V. & Myslina, N.P.: Dvorjanskije usadby Sankt-Peterburgskoi gubernii: Kingiseppski raion, s. 81–83. Sankt-Peterburg: Informatsionnyi tsentr ”Vybor”, 2003. ISBN 5-93518-028-6
  8. ↑ Materialy k otsenke zemel v S.-Peterburgskoi gubernii. Tom I: Jamburgski ujezd, vypusk II, s. 434–440. Sankt-Peterburg: Otsenotšno-statistitšeskoje bjuro S.-Peterburgskogo gubernskogo zemstva, 1904. Teoksen verkkoversio.
  9. ↑ Spravotšnik istorii administrativno-territorialnogo delenija Leningradskoi oblasti classif.spb.ru. Arkistoitu 22.8.2016. Viitattu 30.5.2020.