Triviaalinimi on alkuaineesta tai yhdisteestä käytetty nimi, jota ei ole muodostettu epäorgaanisten tai orgaanisten systemaattisten nimeämisperusteiden mukaisesti. Se ei siis anna tietoa kemiallisesta rakenteesta. Esimerkkejä yleisesti käytetyistä triviaalinimistä ovat vesi, etikkahappo, sooda ja glukoosi. IUPAC suosittelee systemaattisten nimien käyttöä, mutta sallii myös vakiintuneiden triviaalinimien käytön.
Useat triviaalinimet ovat peräisin kemian kehityksen varhaisvaiheista, kuten alkemiasta. Perusteina ovat olleet yhdisteiden eristys luonnosta, kuten etikkahappo viinietikasta, tai ominaisuudet kuten kreikan makeaa tarkoittavasta sanasta glykýs johdettu glukoosi. Nimi on voitu antaa myös aineen ominaisuuksia tutkineiden tieteilijöiden mukaan. Esimerkkinä natriumsulfaatti, jota kutsutaan myös Glauber-suolaksi Johann Glauberin mukaan. Triviaalinimet on siis tällöin annettu ennen kuin yhdisteen kemiallisesta rakenteesta on ollut tietoa. Systemaattisen nimistön perusteet on myös kehitetty näiden triviaalinimien antamisen jälkeen. Alkuaineista käytetään niiden triviaalinimiä, ja systemaattisia nimiä annetaan vain uusille systeettisesti tuotetuille alkuaineille ja nekin usein korvataan triviaalinimillä alkuaineen hyväksymisen jälkeen.
Triviaalinimiä käytetään edelleen niiden pitkän historian vuoksi ja, koska ne ovat usein yksinkertaisempia kuin systemaattiset nimet.