Tsaarinupseerit on historiallinen nimitys niille Suomen puolustusvoimien upseereille, jotka olivat ennen Suomen itsenäistymistä palvelleet Venäjän keisarillisessa armeijassa ja sisäistäneet venäläisen sotilasperinteen. Heitä on kutsuttu halventavasti myös ryssänupseereiksi. Monella heistä oli meriittinään korkeat sotilasopinnot ja kokemusta esikuntatyöskentelystä.
E. G. Palménin laatiman tilaston mukaan Suomen kadettikoulusta valmistui vuosina 1812–1903 kaikkiaan 955 upseeria, joista 73,5 prosenttia meni Venäjän armeijaan. Lisäksi suomalaisia nuorukaisia meni opiskelemaan suoraan venäläisiin sotakouluihin. Venäjällä sotilaskoulutuksensa saaneista, joita oli aikalaisarvion mukaan yhteensä ainakin 3000, yleni vähintään everstiksi enemmän kuin kolmasosa. Keisarillisessa laivastossa suomalaisten palvelu oli vielä menestyksellisempää.
Suomen sisällissodassa tsaarinupseerit palvelivat enimmäkseen valkoisten puolella esikuntatehtävissä. He ottivat riskin joutua venäläisten käsiin ja tulla tuomituiksi maanpetoksesta. Vuonna 1924 jääkäri- ja aktivistipiirit alkoivat vaatia Suomen armeijan puhdistamista kelvottomista tsaarinupseereista. Arvostelun kohteeksi joutuivat varsinkin sotaväen päällikkö Karl Wilkama ja yleisesikunnan päällikkö Oskar Enckell.