Tuberkuliini on tuberkkelibasilleista tehty, valkuaisaine-, nukleiinihappo- ja polysakkaridipitoinen valmiste, jota käytetään toteamaan tuberkuloosin ja tuberkkelibasillien elimistössä tuottamaa herkistymistä. Se saadaan tuberkuloosibakteeriseoksesta kuumentamalla ja tappamalla bakteerit. Ensimmäisenä sen eristi ja nimesi vuonna 1890 saksalainen lääkäri Robert Koch, joka oli huomannut vuonna 1882, että tuberkuloosin aiheuttaa bakteeri. Hänen toivonsa, että tuberkuliinia voisi käyttää tuberkuloosilääkkeenä, osoittautui turhaksi, mutta huomattiin, että sitä voidaan käyttää tuberkuloosin toteamiseen. Tuberkuliinia voidaan käyttää sekä ihoon hieromalla (salvakoe) että ihon sisälle ruiskuttamalla (Mantoux'n koe). Kummassakin tapauksessa kolmen vuorokauden sisällä ilmenee, onko kyseisellä potilaalla tuberkuloosi. Tuberkuliinia käytetään myös eläinlääketieteessä.
Tuberkuliinin tunnus anatomis-terapeuttis-kemiallisessa lääkeluokituksessa (ATC) on V04CF01.