Tulppaanit

Tulppaanit
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Yksisirkkaiset Liliopsida
Lahko: Liliales
Heimo: Liljakasvit Liliaceae
Suku: Tulppaanit Tulipa
L.
Katso myös

  Tulppaanit Wikispeciesissä
  Tulppaanit Commonsissa
Tulppaanipelto Saksassa.

Tulppaanit (Tulipa) ovat sipulikasveja, joita viljellään kukkien takia. Villejä tulppaaneja on noin sata lajia, ja ne ovat kotoisin Osmanien valtakunnan alueelta, Vähästä-Aasiasta tai kenties jopa Himalajan juurelta saakka. Viljeltyjä lajikkeita on tuhansia. Tulppaaneja on monen värisiä, muun muassa punaisia, keltaisia, oransseja, sinisiä ja turkooseja. Tulppaanintuotannon suurvalta on Alankomaat, josta tuodaan Suomeen sekä sipuleita että leikkotulppaaneita. 65 prosenttia kukkasipulien maailmankaupasta on hollantilaisten hallussa.

Joskus tulppaanin sipuleja käytetään ihmisravintona, ja ne maistuvatkin maapähkinöiltä. Tulppaanien sipulit ovat esimerkiksi peltomyyrille suurta herkkua. Alueilla, joilla on paljon vesi- tai peltomyyriä, tulppaaneita voi yrittää suojata laittamalla sipuleiden alle ja sivulle maan alle esimerkiksi pienisilmäistä metalliverkkoa, jotteivät myyrät tule syömään niitä talven aikana. Myös esimerkiksi keisarinpikarililjan on epäilty karkottavan ympäriltään tuholaisia, joten se sopii tulppaanien seuraan.

Tulipa 'Aboa Turku'
Tulipa sylvestris

Viljely Suomessa

Tulppaanit istutetaan ravinteikkaaseen puutarhamultaan Pohjois-Suomessa jo syyskuun puolen välin paikkeilla, mutta etelärannikolla kuitenkin mieluiten vasta lokakuun alussa. Istuttamisen jälkeen sipulien pitäisi ehtiä juurtua ennen kuin maa routaantuu. Juurtumiseen menee noin kolme viikkoa. Tulppaanit ovat melko nirsoja maan laadun suhteen. Niiden päälle tulisi levittää tällöin myös hiukan lannoitetta, kuten lehtikompostimultaa, tai kaupan tuotteita. Tulppaanit aloittavat kasvunsa huhti-toukokuussa, ja kukassa ne ovat lajikkeesta riippuen aikaisintaan huhtikuun lopulla, ja myöhäisintään kesäkuun alussa. Kukinnan jälkeenkin niitä olisi hyvä lannoittaa, sillä ne alkavat tällöin muodostamaan pikkusipuleita seuraavaa kasvukautta varten. Lehtiä ei tulisi leikata irti ennen kuin ne ovat juhannuksen aikoihin, tai sen jälkeen kuivuneet. Tavallisimmat tulppaanit kestävät Suomen talvea erinomaisesti Ouluun ja jopa Rovaniemelle saakka. Kaikkein jalostetuimpia lajikkeita ei kuitenkaan suositella kasvatettaviksi aivan pohjoisimmassa Suomessa talvenarkuutensa vuoksi.

Tulppaanien luokittelu

Tulppaanien kansainvälinen luokitus, joka perustuu pääosin kukinta-aikaan ja kukan muotoon:

Tarhatulppaanit

1 Toukomaljatulppaanit eli Yksinkertaiset aikaiset -Ryhmä:

  • ’Apricot Beauty’, ’Brilliant Star’, ’Christmas Marvel’...

2 Toukopionitulppaanit eli Kerrannaiset aikaiset -Ryhmä:

  • ’Carlton’, ’Monte Carlo’, ’Orange Princess’...

3 Triumftulppaanit eli Triumph-Ryhmä:

  • ’Blenda’, ’Pax’, ’Veronique Sanson’...

4 Darwinhybriditulppaanit eli Darwinhybridi-Ryhmä:

  • mm. ’Apeldoorn’

5 Kesämaljatulppaanit eli Yksinkertaiset myöhäiset -Ryhmä:

  • mm. ’Queen of the Night’

6 Liljatulppaanit eli Liljakukkaiset-Ryhmä:

  • mm. ’Burgundy’

7 Ripsureunatulppaanit eli Crispa-Ryhmä:

  • mm. ’Maja’

8 Viherraitatulppaanit eli Viridiflora-Ryhmä:

  • mm. ’Greenland’

9 Rembrandt-Ryhmä:

  • mm. ’Victor Hugo’

10 Papukaija-Ryhmä:

  • mm. ’Black Parrot’

11 Kesäpionitulppaanit eli Kerrannaiset myöhäiset -Ryhmä:

  • mm. ’Angelique’

Kasvitieteelliset tulppaanit

12 Tarhalummetulppaanit eli Kaufmanniana-Ryhmä

13 Fosteriana-Ryhmä

14 Tarharaitatulppaanit eli Greigii-Ryhmä

15 Muut tulppaanit

Tulppaanilajeja

Viljeltyjä luonnonlajeja:

Muita lajeja:

Lajikkeita

  • Tulipa 'Aboa Turku' – Turku 2011 kulttuuripääkaupungin virallinen tunnuskukka
  • kapusiinitulppaani (Tulipa australis ’Celsiana’)

Lähteet

  1. 1 2 Yleistietoa tulppaaneista tulppaani.info. Arkistoitu 11.7.2009. Viitattu 9.6.2009. Kauppapuutarhaliitto
  2. ↑ All About Tulips growingtulips.com. Arkistoitu 23.1.2009. Viitattu 9.6.2009.
  3. ↑ Istutuskori tulppaaneille yhteishyva.fi.[vanhentunut linkki] Yhteishyvä
  4. ↑ Suomen Lajitietokeskus: Toukomaljatulppaanit – Tulipa Yksinkertaiset Aikaiset-Ryhmä laji.fi.
  5. ↑ Suomen Lajitietokeskus: Toukopionitulppaanit – Tulipa Kerrannaiset Aikaiset-Ryhmä laji.fi.
  6. ↑ Suomen Lajitietokeskus: Triumftulppaanit – Tulipa Triumph-Ryhmä laji.fi.
  7. ↑ Suomen Lajitietokeskus: Darwinhybriditulppaanit – Tulipa Darwinhybridi-Ryhmä laji.fi.
  8. ↑ Suomen Lajitietokeskus: Kesämaljatulppaanit – Tulipa Yksinkertaiset Myöhäiset-Ryhmä laji.fi.
  9. ↑ Suomen Lajitietokeskus: Liljatulppaanit – Tulipa Liljakukkaiset-Ryhmä laji.fi.
  10. ↑ Suomen Lajitietokeskus: Ripsureunatulppaanit – Tulipa Crispa-Ryhmä laji.fi.
  11. ↑ Suomen Lajitietokeskus: Viherraitatulppaanit – Tulipa Viridiflora-Ryhmä laji.fi.
  12. ↑ Suomen Lajitietokeskus: Kesäpionitulppaanit – Tulipa Kerrannaiset Myöhäiset-Ryhmä laji.fi.
  13. ↑ Suomen Lajitietokeskus: Tarhalummetulppaanit – Tulipa Kauffmanniana-Ryhmä laji.fi.
  14. ↑ Suomen Lajitietokeskus: Tarharaitatulppaanit – Tulipa Greigii-Ryhmä laji.fi.
  15. ↑ Räty, Ella (toim.): Viljelykasvien nimistö. Helsinki: Puutarhaliiton julkaisuja nro 363, 2012. ISBN 978-951-8942-92-7
  16. ↑ Suomen Lajitietokeskus: Tulppaanit – Tulipa laji.fi. Viitattu 31.3.2020.
  17. ↑ Turku aboa Arkistoitu 10.6.2015. Viitattu 10.6.2015. Turun kaupungin sivut
  18. ↑ Yle Uutiset yle.fi.

Aiheesta muualla