
Tuomaskuona eli tuomasfosfaatti on teräksenvalmistuksen sivutuotteena saatavaa emäksistä ainetta, joka soveltuu erinomaisesti fosforilannoitteeksi. Euroopassa ryhdyttiin käyttämään lannoitteina chilensalpietaria ja guanoa jo 1830–1840-luvuilla, mutta Suomessa tuomaskuonaa, guanoa ja chilensalpietaria ja muita vastaavia lannoitteita ryhdyttiin käyttämään vasta 1800-luvun loppupuolella. Suurin osa tuomaskuonasta on kalsiumfosfaattia. Nimensä tuomaskuona on saanut Thomas–Gilchrist-prosessista, jolla happamia malmilaatuja konvertoidaan teräkseksi.