Tuula Arkio

Tuula Arkio

Tuula Johanna Arkio (o.s. Olamo, s. 2. huhtikuuta 1943 Helsinki) on suomalainen taidehistorioitsija ja taidemuseonjohtaja. Vuonna 2006 hänet promovoitiin Kuvataideakatemian kunniatohtoriksi ja hänelle myönnettiin kulttuurineuvoksen arvonimi.

Arkio johti Kiasmaa vuosina 1990–2000 ja Valtion taidemuseota 2000–2006.

Ura

Arkio valmistui ylioppilaaksi vuonna 1962. Hän opiskeli taidehistoriaa ja valmistui filosofian maisteriksi vuonna 1968 Helsingin yliopistosta.

Arkio on tehnyt pitkän uran suomalaisen kuvataiteen alueella. Hän työskenteli Gallen-Kallelan museon amanuenssina vuosina 1964–1965 ja Helsingin yliopiston taidehistorian laitoksen kuva-arkistoamanuenssina 1968. Arkio oli Ateneumin taidemuseon amanuenssi 1968–1984 ja apulaisintendentti 1984–1990. Hän oli Nykytaiteen museon (vuodesta 1998 Kiasma) ensimmäinen johtaja (1990–2000) ja Valtion taidemuseon ylijohtaja (2000–2006).

Arkio on toiminut yhtenä merkittävien Ars 83, Ars 95 ja Ars 2001 -näyttelyiden kuraattoreista ja toiminut lukuisissa luottamustehtävissä taiteen ja kulttuurin alueella niin Suomessa kuin ulkomaillakin.

Vuonna 2015 ilmestyi Arkion omaelämäkerta Jyviä nokkimassa.

Luottamustehtäviä

Lähde

Lähteet

  1. 1 2 3 4 5 Paavilainen, Ulla (päätoim.): Kuka kukin on. Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 2015, s. 56. Helsinki: Otava, 2014. ISBN 978-951-1-28228-0
  2. ↑ Promootio Kuvataideakatemia. Arkistoitu 17.2.2016. Viitattu 14.2.2016.
  3. ↑ Tuula Arkio Siltala. Arkistoitu 24.2.2016. Viitattu 20.8.2015.
  4. ↑ Alander, Maija: Taiteen kenttäpuolustaja. (80-vuotishaastattelu) Helsingin Sanomat, 2.4.2023, s. B 31. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. ISSN 0355-2047 Artikkelin verkkoversio. Viitattu 4.4.2023.
  5. ↑ Kiviranta, Marja-Terttu: Kiasman aivot ja sydän: Tuula Arkion omaelämäkerta on näköalapaikka puoleen vuosisataan Suomen nykytaidetta HS.fi. 29.3.2015. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 20.8.2015.

Aiheesta muualla