Reijosen isä oli toimittaja ja lähettiläs Erkki Reijonen ja äiti Lyyli Westerlund.
Reijonen oli naimisissa virolaisen kirjailijan Valev Uibopuun (1913−1997) kanssa 1944−1964. Reijonen toimi Naisten Ääni -lehden päätoimittajana 1937−1941, teatterilehti Naamion toimitussihteerinä 1938−1939, Suomen Kuvalehden toimitussihteerinä 1941−1945 ja taidelehti Kuvan päätoimittajana vuosina 1945−1954. Tämän jälkeen hän oli vuoteen 1968 asti Helsingin Sanomien kulttuuritoimittaja mutta oli jo sitä ennen toiminut lehden teatteriarvostelijana.
Kirjallinen tuotanto
Reijonen sai novellillaan "Makuusäkki" yhden neljästä ensimmäisestä 1050 dollarin palkinnosta New York Herald Tribune -lehden vuonna 1952 järjestämässä kansainvälisessä novellikilpailussa. Hänen romaaninsa Kenen on syy (1961) oli pohjana Veikko Itkosen elokuvalle Vaarallista vapautta (1962). Romaani ja elokuva perustuivat Neuvostoliitosta Suomeen 1950-luvun alussa loikanneen virolaisen kapteeni Herman Treialin tapaukseen. Pro Finlandia -mitalin hän sai vuonna 1971.
Teokset
Ihmisiä itärajalla, romaani Rajajoen suulta. Otava 1941
Olen sanomalehdentoimittaja, romaani (nimellä Meri Horsma). Otava 1942
Valot syttyvät, romaani. Otava 1945
Kasvoja, yhdeksän novellia. Otava 1948
Silta, romaani. Otava 1950
Yksisiipinen enkeli, novelleja ja välähdyksiä. Otava 1952