
Ujesti eli kihlakunta (ven. уе́зд, ujezd, suomeksi on käytetty myös nimitystä piirikunta) oli paikallishallinnon yksikkö Venäjällä ja Neuvostoliitossa 1920-luvun lopun hallintouudistukseen saakka.
Käsite ujezd esiintyy ensimmäisen kerran 1100-luvun asiakirjoissa. Alkujaan se tarkoitti kaupungin ja sitä ympäröivien volostien muodostamaa aluetta, jota hallitsi ruhtinaan käskynhaltija (ven. namestnik). 1600-luvun alusta lähtien kihlakuntaa johti voivodi. Katariina II:n hallintouudistuksessa vuosina 1775–1780 kihlakunnasta tuli kuvernementtiin kuulunut valtionhallinnon alin yksikkö, jonka johdossa toimivat poliisipäällikkö eli ispravnikka, paikallinen aatelismarsalkka sekä 1800-luvun lopulta lähtien myös semstvon edustajainkokous ja hallinto.
Neuvostoliiton alkuvuosina kihlakuntien hallintoeliminä toimivat neuvostojen edustajainkokous ja toimeenpaneva komitea puhemiehistöineen. Kihlakunnat lakkautettiin piirijärjestelmään siirtymisen jälkeen vuonna 1929. Viron, Latvian ja Liettuan neuvostotasavalloissa niistä luovuttiin vuosina 1949–1950.