| Ukonhatut | |
|---|---|
Huppu-ukonhattu (Aconitum napellus) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Kladi: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Kladi: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Kladi: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Kladi: | Aitokaksisirkkaiset |
| Lahko: | Ranunculales |
| Heimo: | Leinikkikasvit Ranunculaceae |
| Suku: | Ukonhatut Aconitum L. |
| Katso myös | |
Ukonhatut (Aconitum) on leinikkikasvien suku, johon kuuluu yli 250 lajia. Nimensä suku on saanut suurien kukkien ylimpien terälehtien muodosta.
Ukonhatut ovat monivuotisia ruohovartisia kasveja, jotka kasvavat luonnonvaraisina pohjoisen pallonpuoliskon viileähköillä alueilla. Joitakin lajeja viljellään koristekasveina.
Ukonhatut ovat tappavan myrkyllisiä. Vaikuttava aine on akonitiini-niminen alkaloidi, jota on erityisesti juurakossa ja pienempiä määriä muissa kasvinosissa. Kuolemaan johtaneita tapauksia tiedetään, kun juurta on syöty 2–4 grammaa. Kasvin lehtien pitkäaikainen ihokosketus aiheuttaa myös myrkytyksen. Myrkytyksen oireina on muun muassa pistely suussa, ihon tunnottomuus, erityinen hikoilu, jano, kylmyyden tunne, hengenahdistus, kuulo- ja näköhäiriöt. Vaikea myrkytys johtaa kuolemaan sydämen pysähtymisen tai hengityksen lamaantumisen takia.
Suomessa luonnonvaraisena lehtokasvina kasvaa lehtoukonhattu sekä joskus viljelykarkulaisina aitoukonhattu ja tarhaukonhattu.