Ukontatar

Ukontatar
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen

Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheophyta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Caryophyllales
Heimo: Tatarkasvit Polygonaceae
Suku: Kosteikkotattaret Persicaria
Laji: lapathifolia
Kaksiosainen nimi

Persicaria lapathifolia
(L.) Delarbre
Synonyymit
Alalajit
  • tulvaukontatar (subsp. brittingeri) (Opiz) Soó
  • rantaukontatar (subsp. lapathifolia)
  • rikkaukontatar (subsp. pallida) (With.) Á.Löve
Katso myös

  Ukontatar Wikispeciesissä
  Ukontatar Commonsissa

Ukontatar (Persicaria lapathifolia) on tatarkasveihin kuuluva yksivuotinen kasvi. Suomessa kasvaa myös kaksi ukontattaren alalajia, joita on joskus pidetty omina lajeinaan, rantaukontatar (P. lapathifolia subsp. lapathifolia) ja peltoukontatar (P. lapathifolia subsp. pallida).

Ulkonäkö ja koko

Ukontatar on noin 10–80 senttimetriä korkea ruoho. Lehdet ovat suikeat, tylppiä tai teräväkärkisiä, alta nystyisiä, päältä kaljuja ja niissä on usein keskellä tumma täplä. Korvakkeet yhtyneet vartta ympäröiväksi tupeksi. Ukontattaren kukinto on pienistä vaaleanpunertavista tai -kellertävistä kukista muodostuva tiheä tähkä ja se kukkii heinä-elokuussa. Siemen on ruskea tai musta, 1,8–3 mm kiiltävä, pyöreä ja litistynyt pähkylä.

Ukontatar muistuttaa samankaltaista hanhentatarta (Persicaria maculosa), joka on Suomessa melko harvinainen.

Levinneisyys

Ukontatarta esiintyy koko Euroopassa ja laajasti koko pohjoisella maapallon puoliskolla. Ukontatar on hyvin yleinen tai yleinen koko Suomessa napapiirin korkeudelle ja Pohjois-Lapissa harvalukuinen.

Elinympäristö

Ukontatar kasvaa pelloilla, ojissa, kaatopaikoilla, joutomailla, pientareilla sekä erilaisilla kosteilla paikoilla ja se voi muodostaa tiheitäkin kasvustoja. Kasvi tekee runsaasti siemeniä ja levittäytyy helposti uusille kasvupaikoille.

Käyttö

Ukontatar on myrkyllinen, mutta silti sitä on käytetty lääkekasvina muun muassa ripuliin, reumatismiin, kihtiin ja keltatautiin.

Ukontatar rikkakasvina

Jos kasvia esiintyy runsaasti kasvimaalla tai kukkapenkissä, kielii se maan olevan savinen ja maanparannuksen tarpeessa. Kasvia pystyy torjumaan poistamalla vuosittaisia kukintoja ennen siementämistä, sillä kasvi on yksivuotinen. Kasvi ei lisäänny maahan jäänneistä juuren kappaleista.

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ Persicaria lapathifolia IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. (englanniksi)
  2. 1 2 3 Luontoportti: Ukontatar (Persicaria lapathifolia) luontoportti.com. Viitattu 16.10.2017.
  3. 1 2 Pinkka – Lajintuntemuksen oppimisympäristö: Ukontatar (Persicaria lapathifolia) pinkka.helsinki.fi. Viitattu 16.10.2017.
  4. ↑ Euro+Med Plantbase – the information resource for Euro-Mediterranean plant diversity: Persicaria lapathifolia (englanniksi) Viitattu 23.10.2021.
  5. ↑ Lampinen, R. & Lahti, T.: Ukontattaren (Persicaria lapathifolia) levinneisyys. Kasviatlas 2020. 2021. Helsinki: Helsingin yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo. Viitattu 23.10.2021.
  6. ↑ Gunnel Ginsburg: Rikkakasvit – Tunnista ja hävitä, s. 8. Minerva kustannus, 2010. ISBN 978-952-492-332-3

Aiheesta muualla