| Ulappavalottajat | |
|---|---|
Pinkkivalottaja (Neoscopelus macrolepidotus) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
| Lahko: | Valottajakalat Myctophiformes |
| Heimo: | Ulappavalottajat Neoscopelidae Jordan, 1901 |
| Suvut | |
|
|
| Katso myös | |
|
|
|
Ulappavalottajat (Neoscopelidae) tai ulappavalokalat on valottajakaloihin kuuluva kalaheimo. Heimon lajeja tavataan kaikista valtameristä.
Ulappavalottajia elää kuusi lajia, jotka jaetaan kolmeen sukuun. Lajeihin kuuluu muun muassa pinkkivalottaja (Neoscopelus macrolepidotus). Ulappavalokalat ovat melko pieniä ja kooltaan 15–30 cm. Ruumiinrakenteeltaan ne ovat hoikkia. Heimon lajit eroavat valottajien heimon (Myctophidae) lajeista lyhyemmän ja taaempana sijaitsevan peräevän ja päästä puuttuvien valoelimien perusteella. Neoscopelus-suvun lajeilla on vatsassa kolme riviä valoelimiä. Valokalojen tavoin lajeilla on rasvaevä. Silmät ovat ulappavalottajilla suuret tai keskikokoiset ja suomut ovat suuret, Solivomer-suvun lajeilla sahalaitaiset. Suu sijaitsee kuonon päässä ja on suuri, hampaat ovat pienet. Scopelengys-suvun laijeilla ei ole uimarakkoa, muilla on.
Ulappavalottajia tavataan Atlantin, Intian valtameren ja Tyynenmeren alueilta trooppisista ja subtrooppisista vesistä. Ulappavalottajalajit elävät syvissä vesissä noin 500–1 000 metrin syvyydessä veden pinnasta.