Ulosotto

Ulosoton tilastoja

Vuoden 2024 aikana 586 576 velallisella oli ulosotossa jossakin vaiheessa vuotta vireillä asioita. Näistä 531 276 oli luonnollisia henkilöitä ja 55 300 oikeushenkilöitä. Keskimäärin ulosottovelallisia oli vuoden aikana 257 676, joista noin 90 prosenttia oli luonnollisia henkilöitä ja noin 10 prosenttia oikeushenkilöitä.

Taulukossa ulosottovelalliset ovat velallisia, joilla on tilastovuoden viimeisenä päivänä vireilläolevia ulosottoasioita tai joiden ulosottoasioiden vireilläolo on päättynyt tilastovuoden aikana.

Ulosoton kulut

Velallinen ei joudu maksamaan palkan ulosmittauksessa muita Ulosottolaitokselle maksettavia ulosottomaksuja kuin kahtena ensimmäisenä vuotena perittävät taulukkomaksut. Muita ulosottomaksuja ovat velallisen maksama myyntimaksu, velkojan maksamat käsittelymaksu ja tilitysmaksu sekä täytäntöönpanomaksu ja valvonnan myöhästymismaksu. Vuonna 2024 ulosottomaksut (90,6 miljoonaa euroa) vastasivat 79:ää prosenttia Ulosottolaitoksen toimintamenoista.

Ulosotossa ei ole varsinaista korkoa, mutta velallinen maksaa ulosotossa lisäksi velkojalle lakisääteistä viivästyskorkoa.

Ulosotossa maksetaan ensin velkojalle kertynyt lakisääteinen viivästyskorko, sen jälkeen pääoma. Kun velka on maksettu kokonaan pois, maksatukseen tulevat perintä- ja oikeudenkäyntimaksujen korot, niiden jälkeen vielä varsinaiset perintä- ja oikeudenkäyntimaksut.

Ulosoton helpotukset

Velalliselle ulosotossa annettavia helpotuksia on kolmenlaisia:

• Palkan ulosmittauksen aloittamista voidaan lykätä, jos velallinen on ollut ennen ulosmittausta pitkään työttömänä.

• Jos velallisen maksukyky on olennaisesti heikentynyt, ulosottopidätys voidaan määrätä säännönmukaista pienemmäksi, jotta velalliselle itselleen jäisi enemmän varoja käyttöönsä.

• Sen jälkeen, kun palkan ulosmittaus on jatkunut yhtäjaksoisesti tai lähes yhtäjaksoisesti vuoden, velalliselle on annettava vapaakuukausia, jos: 1) ulosmittaus on toimitettu tulorajaulosmittauksena; 2) ulosmittaus on toimitettu jättämällä ulosmittaamatta kaksi kolmasosaa palkasta; 3) velallisen välttämättömät asumiskustannukset tai muut elinkustannukset ovat hänelle ulosmittauksen jälkeen jäävään määrään nähden korkeat; tai 4) keskeyttämiseen on erityinen syy. Vapaakuukausia annetaan 1–4 kpl.

Ulosoton suojaosuus

Ulosoton suojaosuudella tarkoitetaan rahamäärää, joka on jätettävä velalliselle palkan ja muun toistuvais­tulon ulosmittauksessa toimeentulon turvaamiseksi. Suojaosuus ei ole sama asia kuin palkasta ulosmittaamatta jätettävä määrä, sillä velalliselle jää suojaosuuden lisäksi aina vähintään tietty osuus palkasta sekä niin sanotut tulopohjaan kuulumattomat sosiaalietuudet, kuten lapsilisä ja asumistuki.

Ulosottovelan vanheneminen

Ulosottovelka vanhenee 15 vuodessa ulosottotuomion antamisesta. Poikkeuksena yksityishenkilöltä saadut velat, jotka vanhenevat 25 vuodessa erääntymisestään tai 20 vuodessa ulosottotuomion antamisesta. Julkisoikeudelliset maksut vanhenevat kuitenkin lopullisesti jo viidessä vuodessa maksuunpano- tai maksun määräämisvuotta seuraavan vuoden alusta laskettuna. Velkojen vanheneminen edellyttää kuitenkin sitä että velallinen osaa pyytää itse velan vanhentuneeksi julistamista. Elatusapusaatavien vanhentumisesta on säädetty erikseen.

Ulosoton oikeussuojakeinot

Ulosoton muutoksenhakukeinoja ovat ulosottomiehen itseoikaisu ja ulosottovalitus käräjäoikeuteen sekä täytäntöönpanoriidaksi kutsuttu menettely.

Ulosottoviranomaisen lainvastaisesta menettelystä tai velvollisuuden täyttämättä jättämisestä saa tehdä kantelun Ulosottolaitoksen keskushallinnolle. Kantelun ratkaisee valtakunnanvouti tai hänen määräämänsä johtava hallintovouti. Valtakunnanvoudin tai apulaisvaltakunnanvoudin toimista tehdyn kantelun ratkaisee oikeusministeriö.

Muita valituskanavia ovat ylimmät laillisuusvalvojat, eduskunnan oikeusasiamies ja oikeuskansleri.

Yhtenä oikeusturvan takeena on myös viranomaismenettelyyn kuuluva vahingonkorvausvastuu. Julkisyhteisö on velvollinen korvaamaan julkista valtaa käytettäessä virheen tai laiminlyönnin johdosta aiheutuneen vahingon, jos tehtävän suorittamiselle sen laatu ja tarkoitus huomioon ottaen kohtuudella asetettavia vaatimuksia ei ole noudatettu.

Toimeentulotuki

Toimeentulotukihakemuksen laskelma tehdään tilille todellisuudessa tulleiden rahojen perusteella, siis ulosoton jälkeen, joten henkilölle saattaa syntyä oikeus toimeentulotukeen ulosoton vuoksi. Jos toimeentulotuen hakija lyhentää vapaaehtoisesti ulosotossa olevaa velkaansa, ulosoton maksu ei vähennä huomioitavan tulon määrää. Ulosottolaitoksen vahvistaman maksusuunnitelman mukainen maksu rinnastuu kuitenkin palkan ulosmittaukseen, eikä suoritusta voida silloin pitää tosiasiassa vapaaehtoisena. Ulosoton maksusuunnitelmassa on vahvistettu määrä, jonka hakija maksaa itse ulosottoon. Maksu vähennetään hakijan ulosotossa huomioon otettavista tuloista. Jos toimeentulotuen hakija saa pelkästään etuuksia, joita ei voida ulosmitata, esimerkiksi yleistä asumistukea ja lapsilisää, vahvistetun maksusuunnitelman mukaista maksua ei voida vähentää toimeentulotukihakemuksen laskelman tuloista.

Velkajärjestely

Jos velan määrä on suuri suhteessa maksukykyyn ja velat ovat olleet jo pitkään ulosotossa, velallinen voi hakea lakisääteistä yksityishenkilön velkajärjestelyä.

Velkaneuvonta

Ta­lous- ja vel­ka­neu­von­taa saa val­tion oi­keus­a­pu­toi­mis­tois­ta. Neu­von­ta on mak­su­ton­ta.