| Uranoseeni | |
|---|---|
| Tunnisteet | |
| IUPAC-nimi | bis(η8-syklo-oktatetraenyyli)uraani(IV) |
| Muut nimet | uraanisyklo-oktatetraenyyli, U(COT)2 |
| CAS-numero | 11079-26-8 |
| PubChem CID | 139204 |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | C16H16U |
| Moolimassa | 446,33 g/mol |
| Ulkomuoto | vihreitä kiteitä |
Uranoseeni on uraanin organometallinen yhdiste. Se on ns. sandwich-rakenteinen yhdiste, jossa uraanin atomi on ligandina kahden syklo-oktatetraeenirenkaan välissä. Se on eräs ensimmäisistä löydetyistä organouraaniyhdisteistä. Se kuuluu aktinoseeneihin; nämä ovat metalloseenejä, joissa metalliatomi kuuluu aktinoideihin. Uranoseenilla ei ole käyttöä puhtaan tieteellisen tutkimuksen ulkopuolella.
Uranoseeni on vihreää, kiteistä jauhetta. Se syttyy itsestään ilmassa eli on pyroforista. Se liukenee vähäisissä määrin useimpiin orgaanisiin liuottimiin. Se on paramagneettista.
Uranoseenin rakenne kuvailtiin ensimmäisen kerran 1968, kun Streitweiser ja Müller‐Westerhoff valmistivat sitä syklo-oktatetraenyylikaliumin (K2C8H8) ja uraanitetrakloridin reaktiolla:(s. 630)