Uskomus
Uskomus tarkoittaa tietoteoriassa mielentilaa, jossa yksilö on vakuuttunut jonkin väittämän totuudesta. Uskomus voi olla tietoteorian näkökulmasta joko tosi tai epätosi. Oikeutusteoriat ovat tietoteoreettisia oppeja, jotka pyrkivät selittämään väittämien tai uskomusten oikeutusta.
Uskomuksen määritelmä
Kuten totuuden, tiedon ja viisauden kohdalla, uskomukselle ei ole täsmällistä määritelmää, josta oltaisiin samaa mieltä. Uskomusten voidaan nähdä sijoittuvan ihmisen persoonallisuudessa joko kognitiiviseen (tiedolliseen) osa-alueeseen, jolloin ne liittyvät läheisesti tietoon, tai affektiiviseen (tunnepitoiseen, mielialaan liittyvään) osa-alueeseen, jolloin ne liittyvät enemmän asenteisiin.
Erkki Pehkosen mukaan uskomuksen voidaan katsoa viittaavan vakaisiin, subjektiivisiin käsityksiin ja tietoihin, mukaan lukien tunteet, joita ei voida perustella objektiivisesti. Uskomukseen oikeuttavat syyt yksilö määrittää ja valikoi usein tiedostamattaan. Syitä voivat olla esimerkiksi yleisesti tiedetyt tosiasiat ja niistä tehdyt johtopäätökset. Uskomuksissa on näin vahva tunnepitoinen osatekijä. Käsitys viittaa korkeamman tason uskomukseen, joka on yksilön itsensä tiedostama ja pohjautuu yksilön suorittamaan tietoiseen ja tiedostetusti perusteltuun päättelyyn. Näin ne ovat uskomuksia kognitiivisempia. Kuva jostakin asiasta on Pehkosen mukaan käsityksen affektiivisempi ja spontaanimpi muunnelma.
Ihmisen uskomusten kokonaisuus muodostaa hänen todellisuuskäsityksensä.
Uskomusten oikeutus
- Pääartikkeli: Oikeutusteoriat
Platonin esittämän perinteisen tiedon määritelmän mukaan tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. Oikeutusteoriat ovat tietoteoreettisia oppeja, jotka pyrkivät selittämään väittämien tai uskomusten perustelua ja oikeutusta. Oikeutuksella tarkoitetaan syitä, joiden vuoksi henkilö omaa uskomukset tai syitä uskomuksen totuudelle. Uskomusten oikeusteorioita ovat koherentismi, fundamentalismi, reliabilismi ja foundherentismi.
- Koherentismi on tietoteoreettinen näkemys, jonka mukaan uskomus voi olla tosi, vasta kun se sopii yhteen henkilön muiden uskomusten kanssa.
- Fundamentalismin mukaan on olemassa perususkomuksia tai perusoletuksia, jotka ovat oikeutettuja sellaisinaan. Perususkomukset oikeuttavat kaikki muut uskomukset.
- Reliabilismin mukaan uskomukset oikeuttaa todeksi tiedon tuottavan prosessin luotettavuus.
- Foundheretismin mukaan uskomukset ovat oikeutettuja, kun niille on löydettävissä positiivisia syitä ja ne ovat yhteensopivia aikaisempien uskomusten kanssa.
W. K. Cliffordin tunnetun lausuman mukaan on aina ja kaikkialla väärin uskoa mihinkään riittämättömin perustein. Lausuntoa on tulkittu siten, että Clifford yhdisti siinä ihmisen tiedolliset ja moraaliset velvollisuudet: henkilökohtaisilla käsityksillä on vaikutuksia muihin ihmisiin.
Lähteet
- 1 2 Makkonen, Taina: Luokanopettajat ja fysiikka Helsingin yliopisto, fysikaalisten tieteiden laitos. Arkistoitu 21.6.2007. Viitattu 20. syyskuuta 2007.
- ↑ Hartikainen, Erkki (toim.): Usko, uskomus, vakaumus Ajattele seurauksia: Peruskoulun elämänkatsomustieto 5. Arkistoitu 27.9.2007. Viitattu 2.02.2008.
- ↑ Wainwright, Jon: W. K. Clifford and ’The Ethics of Belief’ by Tim Madigan Philosophy Now. February/March 2010. Viitattu 4.1.2025. (englanniksi)
Katso myös
Lähteet
Aiheesta muualla
- Chignell, Andrew: The Ethics of Belief The Stanford Encyclopedia of Philosophy. The Metaphysics Research Lab. Stanford University. (englanniksi)
- Grym, Pauliina: Analyysi: Ihminen voi uskoa vaikka kasvislampaisiin tai litteään Maahan, mutta yhteiskunnan ohjenuoraksi siitä ei ole. Yle uutiset 4.4.2023.
- Hartikainen, Erkki (toim.): Usko, uskomus, vakaumus (Arkistoitu – Internet Archive). Peruskoulun elämänkatsomustieto 5.
- Huber, Franz: Formal Representations of Belief The Stanford Encyclopedia of Philosophy. The Metaphysics Research Lab. Stanford University. (englanniksi)