Uzbekit

Uzbekit
Oʻzbeklar
Ўзбеклар
اۉزبېکلر
Uzbekkilaiset perinnepuvut (Taškent, 1911).
Uzbekkilaiset perinnepuvut (Taškent, 1911).
Väkiluku 40 miljoonaa
Asuinalueet  Uzbekistan 23 929 309 (2013)
 Afganistan 2 799 726 (2013)
 Tadžikistan 1 210 236 (2013)
 Kirgisia 980 000 (2009)
 Venäjä 499 862
 Kazakstan 490 000
 Saudi-Arabia 300 000
 Turkmenistan 260 000
 Australia 80 000
 Pakistan 70 133 (2005)
 Yhdysvallat 50 795 (2014)
 Turkki 45 000
 Ukraina 22 400
 Kiina 14 800
 Mongolia 560
Kielet uzbekki
Uskonnot sunnilaisuus

Uzbekit (uzb. Oʻzbeklar, Ўзбеклар, اۉزبېکلر) ovat turkkilainen kansa, kotoisin laajemmalta Keski-Aasian alueelta ja kuuluvat sen suurimpiin turkkilaisiin etnisiin ryhmiin. Enemmistö heistä asuu Uzbekistanin tasavallassa. Merkittäviä uzbekkivähemmistöjä on Afganistanissa, Tadžikistanissa, Kirgisiassa, Turkmenistanissa, Kazakstanissa, Venäjällä ja osassa Kiinaa. Uzbekit ovat pääsääntöisesti muslimeja ja puhuvat äidinkielenään turkkilaista uzbekkia.

Etymologia

Uzbekkien nimen alkuperää ei varmuudella tiedetä. Erään teorian mukaan se tulee Kultaisen ordan Uzbek-kaanin (1282–1341) nimestä, vaikka uzbekit eivät varsinaisesti koskaan olleet kaanin alaisia. Muitakin teorioita on.

Tunnettuja uzbekkeja

Lähteet

  1. ↑ Population: 28,661,637 (July 2013 est.) The World Factbook. Central Intelligence Agency. Arkistoitu 5.1.2019. Viitattu 12.12.2017.
  2. ↑ Afghanistan (CIA World Fact Book) Central Intelligence Agency (CIA). Viitattu 12.12.2017.[vanhentunut linkki]
  3. ↑ Tajiskistan The World Factbook. Central Intelligence Agency (CIA). Arkistoitu 12.6.2007. Viitattu 12.12.2017.
  4. ↑ Kyrgyzstan Central Intelligence Agency. Arkistoitu 27 marraskuu 2015. Viitattu 28 July 2017.
  5. 1 2 Russia Census 2002 (Arkistoitu – Internet Archive)
  6. ↑ Ethnic groups in Kazakhstan, official estimation 2010-01-01 based on National Census 2009 (Arkistoitu – Internet Archive)
  7. ↑ The World Factbook cia.gov. Arkistoitu 12 kesäkuu 2007. Viitattu 26 April 2016.
  8. ↑ Rhoda Margesson (January 26, 2007). "Afghan Refugees: Current Status and Future Prospects" p.7 (Arkistoitu – Internet Archive). Report RL33851, Congressional Research Service.
  9. ↑ PLACE OF BIRTH FOR THE FOREIGN-BORN POPULATION IN THE UNITED STATES, Universe: Foreign-born population excluding population born at sea, 2014 American Community Survey 5-Year Estimates United States Census Bureau. Arkistoitu 13 syyskuu 2016. Viitattu 11 April 2014.
  10. ↑ Evrenpaşa Köyü | Güney Türkistan'dan Anadoluya Urfa Ceylanpınar Özbek Türkleri. Evrenpasakoyu.wordpress.com. Retrieved on 2013-07-12.
  11. ↑ State Statistics Committee of Ukraine: The distribution of the population by nationality and mother tongue (Arkistoitu – Internet Archive)
  12. ↑ Uzbek Minority – Chinese Nationalities (Ozbek) paulnoll.com. Viitattu 26 April 2016.
  13. ↑ Census of Mongolia
  14. ↑ "Chapter 1: Religious Affiliation". The World’s Muslims: Unity and Diversity. Pew Research Center's Religion & Public Life Project. 2012
  15. ↑ Akhilesh Pillalamarri: The Weird Case of the Uzbek Language thediplomat.com. 2016. Viitattu 18.6.2023.
  16. ↑ "Ozbek". Encyclopaedia of Islam (CD-ROM Edition v. 1.0 ed.). Leiden, The Netherlands: Koninklijke Brill NV. 1999
  17. ↑ Marlene Laruelle: Constructing the Uzbek State: Narratives of Post-Soviet Years, s. 241. Lexington Books, 2017. ISBN 9781498538374 .
  18. ↑ Qazaqlïq, or Ambitious Brigandage, and the Formation of the Qazaqs: State and Identity in Post-Mongol Central Eurasia, s. 121. BRILL, 2015. ISBN 9789004306493
  19. ↑ DeWeese, Devin A. (1994) Islamization and native religion in the Golden Horde: Baba Tükles and conversion to Islam in historical and epic tradition Pennsylvania State University Press, University Park, Pa., s. 345, ISBN 0-271-01072-X
  20. ↑ Muftiylarimiz fikr-uz.narod.ru.
  21. ↑ Andrei Sergejeff: Afganistanin historia - Silkkitietä kulttuurien risteykseen. Gaudeamus Helsinki University Press, 2011. ISBN 978-952-495-219-4.
  22. ↑ The Bukharans: A Dynastic, Diplomatic, and Commercial History, 1550-1702
  23. ↑ Qodirova, Mahbuba (2005). "Nodira" [National Encycolopedia of Uzbekistan]. Oʻzbekiston milliy ensiklopediyasi. Toshkent.
  24. ↑ История Казахстана в персидских источниках. — Алматы: Дайк-пресс, 2005. — Т. 2. — s. 282.
  25. ↑ Fierman, William (2009). "Uzbekistan". Microsoft Student. Redmond, WA: Microsoft Corporation.
  26. ↑ Malcolmson, Scott (1995). Empire's Edge: Travels in South-Eastern Europe, Turkey and Central Asia. Verso. s. 212–219.
  27. ↑ Mirbadaleva, A. S. "Gafur Gulyam". In A. M. Prokhorov (ed.). Great Soviet Encyclopedia. Moscow: Soviet Encyclopedia.
  28. ↑ "Hamid Olimjon". Ensiklopedik lugʻat (in Uzbek). Vol. 2. Toshkent: Oʻzbek sovet ensiklopediyasi. 1990. s. 516. 5-89890-018-7
  29. ↑ Dan Brennan: Islam Karimov obituary theguardian.com. 2016. Viitattu 18.6.2023.
  30. ↑ The World's Billionaires - #142 Alisher Usmanov forbes.com. 2007. Viitattu 18.6.2023.
  31. ↑ Sune Engel Rasmussen: Vice-president leaves Afghanistan amid torture and rape claims theguardian.com. 2017. Viitattu 18.6.2023.
  32. ↑ Sylvia Nasar journalism.columbia.edu. Viitattu 18.6.2023.
  33. ↑ Anjelika Akbar anjelikaakbar.com. Viitattu 18.6.2023.
  34. ↑ Salizhan Sharipov Biography nasa.gov. Viitattu 18.6.2023.
  35. ↑ Ravshan Irmatov appointed for 2010 FIFA World Cup uzdaily.uz. Viitattu 18.6.2023.
  36. ↑ Певица Райхон вышла замуж news.mail.ru. Arkistoitu 22.11.2012. Viitattu 18.6.2023.
  37. ↑ Концерты Шахзоды проходят при аншлагах gazeta.uz. Viitattu 18.6.2023.
  38. ↑ Kasimdzhanov mestariksi. Helsingin Sanomat, 15.7.2004.
  39. ↑ Marsel İlhan Wimbledon’da hurriyet.com.tr. Viitattu 18.6.2023.
  40. ↑ За весомый вклад в дело укрепления независимости Родины, развития духовности и культуры нашего народа, п lex.uz. Viitattu 18.6.2023.

Aiheesta muualla

Tämä kulttuuriin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.