Vahingonkorvaus

Esimerkki tilanteesta, josta voi joutua maksamaan vahingonkorvausta

Vahingonkorvauksella tarkoitetaan yleensä rahallista korvausta jollekin taholle siitä, kun tätä on jollain tavalla vahingoitettu. Korvauksena voi rahan sijaan myös toimia vahingon korjaaminen tai korvaavan työn tekeminen. Vahingonkorvausta voi maksaa joko vahingon aiheuttaja tai se voi tulla vakuutuksesta. Vahingonkorvausta voi joutua maksamaan yksilöt sekä erilaiset yhteisöt.

Esimerkiksi valtiot joutuvat välillä maksamaan toisilleen vahingonkorvausta kansainvälisten sopimusten seurauksena. Sotakorvauksetkin ovat tietyssä mielessä myös vahingonkorvauksia.

Vahingonkorvaus maittain

 Suomi

Lainsäädäntö

Vahingonkorvauksen määrä ja syyt määritellään vahingonkorvauslaissa.

Oikeustieteellisesti vahingonkorvausta käsitellään vahingonkorvausoikeuden osa-alueella.

Verotus

Vahingonkorvaus on yleensä verovapaata, mutta sen korvatessa pääomatulon tai ansiotulon menetystä siitä joutuu maksamaan veroa. Esinevahingoista saatu vahingonkorvaus on verovapaata.

 Yhdysvallat

Liebeck v. McDonald's Restaurants

Yksi tunnettu vahingonkorvaukseen liittyvä tapaus sattui vuonna 1994, kun pikaravintolaketju McDonald’s määrättiin oikeudessa maksamaan asiakkalleen 2,86 miljoonaa dollaria liian kuuman kahvin vuoksi.

Lähteet

  1. ↑ Vahingonkorvaus kielitoimistonsanakirja.fi. Viitattu 5.10.2025.
  2. ↑ Responsibility of States for Internationally Wrongful Acts legal.un.org. Viitattu 5.10.2025. (englanniksi)
  3. ↑ Vahingonkorvauslaki finlex.fi. Viitattu 5.10.2025.
  4. ↑ Mika Hemmo: Vahingonkorvausoikeus. Helsinki: WSOY Lakitieto, 2005. ISBN 951-0-30816-1
  5. ↑ Vahingonkorvaukset verotuksessa vero.fi. Arkistoitu 29.4.2025. Viitattu 5.10.2025.
  6. ↑ Kahvilajätti oikeuteen: Liian kuumaa teetä is.fi. Arkistoitu 5.10.2025. Viitattu 5.10.2025.