| Vaivero | |
|---|---|
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Ericales |
| Heimo: | Kanervakasvit Ericaceae |
| Suku: | Vaiverot Chamaedaphne |
| Laji: | calyculata |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
Vaivero (Chamaedaphne calyculata) on kanervakasvien heimoon kuuluva varpu. Se on sukunsa ainoa laji. Kasvi sisältää myrkyllistä andromedotoksiinia, kuten suokukkakin (Andromeda polifolia).
Vaivero on matala varpu, jonka versot voivat kasvaa puolitoista metriä pitkiksi. Soikeat lehdet sijaitsevat vuorotellen varressa. Vaivero pitää lehtensä talvellakin, mutta saa punaruskean syysvärin. Kukat ovat valkeat, kellomaiset, halkaisijaltaan noin puoli senttimetriä.
Vaiveroa tavataan pohjoisen pallonpuoliskon havumetsävyöhykkeellä ja hieman siitä etelään. Sitä esiintyy Itä-Euroopasta läpi Siperian Tyynenmeren rannikolle ja Pohjois-Amerikassa Alaskasta pitkin Kanadan havumetsävyöhykettä Atlantin rannikolle. Suurten järvien ympäristössä ja Appalakeilla levinneisyysalue ulottuu tavallista etelämmäs. Euroopassa vaivero puuttuu lännestä. Lounaisimmat esiintymät ovat Itä-Puolassa ja Valko-Venäjällä. Pohjoismaista sitä tavataan vain Suomessa ja Ruotsin puolella Tornionjokilaaksossa. Niinpä sen nimi ruotsiksi on finnmyrten, "suomenmyrtti".
Suomessa laji on yleinen maan itä- ja keskiosissa linjojen Vaasa–Virolahti ja Oulu–Kuusamo välissä. Tältä alueelta lounaaseen ja pohjoiseen laji esiintyy vain paikoitellen ja on melko harvinainen. Pohjois-Lapista se puuttuu kokonaan.
Vaivero kasvaa rämeillä ja nevoilla usein laajoina mattoina.