Valko

Tämä artikkeli kertoo kylästä. Valko on myös Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen hevonen.
Valkolammentietä.
Vanhan keskustan puutaloja Laivanrakentajantiellä.
Valkon satamassa on muun muassa Suomen Viljavan suuri viljasiilo.

Valko (ruots. Valkom) on Loviisan 11. kaupunginosa. Valkon kyläkeskusta sijaitsee Loviisan sataman kupeessa noin viisi kilometriä Loviisan keskustasta etelään. Sataman ja entisen telakan ympärille kasvaneessa kylässä asuu vajaa kaksi tuhatta asukasta. Kylän eteläpuolella Vårdössä sijaitsee myös Valkon kalasatama.

Valkoon johtaa Loviisan keskustasta seututie 178 eli Valkontie. Valkon satama on tavaraliikennettä kuljettavan Lahti–Loviisa-radan päätepiste.

Kylän nykyisenä keskuksena on Valkolampi sataman ja Vårdönniemen välissä. Alue rakentui 1940–1950-luvuilla Rauma-Repolan omistaman Valkon Laiva Oy:n telakkatyöläisten ja toimihenkilöiden asuinalueeksi, pääsuunnittelijana Erkki Huttunen ja talotoimittajana Puutalo Oy.

Valkon vanhan keskustan ydin on Kauppakadun alue, jonka 1900-luvun alun puutaloissa sijaitsi valtaosa alueen palveluista, kuten merimiesravintola Rio.

Rotisenmäen alue on ilman kaavoitusta muodostunut, pienten puutalojen muodostama satamaväen asuinalue 1900-luvun alusta.

Valkon satama-alueen lounaispuolella on teollisuus- ja varastoalue, jossa on muun muassa veneiden rakentamiseen, telakointiin ja huoltoon sekä kalastukseen liittyvää yritystoimintaa. Siellä toimivat myös CLT-liimapuulevyjä valmistava Timberpoint Oy, kaukolämpölaitos ja ratsastustalli.

Valkon länsipuolen metsässä on Loviisan frisbeegolfrata ja kuntopolku, jonka varrella, Suur-Sarvilahden kartanon mailla sijaitsee Korsvikin kivikirkkona tunnettu luonnonkivirykelmä.

Valkossa on suomenkielinen alakoulu, jota käy noin 45 oppilasta. Osoitteessa Kauppakatu 4 sijainnut ruotsinkielinen alakoulu Kvarterskolan lopetti toimintansa syksyllä 2008 vähäisen oppilasmäärän vuoksi.

Valkon vapaapalokunta on ollut tunnettu erityisen aktiivisesta nuorisotoiminnastaan. VPK on saanut mainetta myös jättimäisten uudenvuodentinojen valamisesta.

Valkossa oli vuonna 1967 merimieskirkoksi valmistunut tasakattoinen betonikirkko, jonka seurakunta myi vuonna 2019 vähäisen käytön vuoksi.

Historiaa

Valkon alue kuului aiemmin Pernajan kuntaan, kunnes se liitettiin vuoden 1957 alussa Loviisaan yhdessä Fantsnäsin, Köpbackan ja itäisten Räfsbyn osien rinnalla. Näin Loviisan kaupungin tuolloinen asukasluku kasvoi yhdessä yössä 4 500:sta 6 500:aan.

Valkossa toimi vuosina 1945–1965 Rauma-Repolan ostama Valkon Laiva Oy:n telakka, jossa rakennettiin muun muassa kymmeniä sotakorvausaluksia Neuvostoliitolle, aluksi puisia kuunareita ja sitten teräsaluksia. Myöhempiä tuotteita olivat sisävesi- ja rannikkoalukset kuten lossit, hinaajat ja proomut sekä isojen alusten kansirakenteet. Telakka työllisti suurimmillaan tuhatkunta ihmistä.

Kyläyhdistys

Valkon kylätalossa Monarissa on muun muassa kirjasto.

Valkon kyläyhdistys on perustettu marraskuussa 2003. Sitä edelsi Rauma-Repola Oy:n toimihenkilöiden Virkailijakerho, joka toimi alun perin karjalaisten siirtotyöläisten asuntolana toimineessa Repokatissa. Se purettiin vuonna 2009, ja kyläyhdistys toimii nyt monitoimitalo Monarin tiloissa.

Valkon kyläyhdistys sai vuonna 2026 Vuoden kyläteko -palkinnon erinomaisesta ja pitkäjänteisestä kylätoiminnasta.

Ongelmia

Kesällä 2024 ja 2025 Valkossa kärsittiin haju- ja kärpäsongelmista, kun satamaan oli kasattu muun muassa cashewpähkinän kuorijätettä, jota rahdattiin Afrikasta Suomeen poltettavaksi. Viranomaiset tiukensivat sataman ohjeistusta muun muassa kieltämällä hajuhaittoja aiheuttavan jätteen varastoinnin kesäaikaan..

Valkon asukkaiden ja Loviisan sataman väliset suhteet ovat aika ajoin muutenkin kiristyneet muun muassa sataman laajennusaikeiden takia. Vuonna 2025 hyväksytyn uuden osayleiskaavan valmistelu valituskierroksineen kesti tästäkin syystä pitkään.

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ Kaavoituskatsaus 2025 (PDF) Loviisan kaupunki. Viitattu 29.7.2026.
  2. ↑ Tervetuloa Valkoon! valko-valkom.fi. Viitattu 29.7.2026.
  3. 1 2 Loviisan karttapalvelu.
  4. ↑ Osayleiskaava 2025 s. 34.
  5. ↑ Osayleiskaava 2025 s. 35.
  6. ↑ Osayleiskaava 2025 s. 35.
  7. ↑ Osayleiskaava 2025 s. 29.
  8. ↑ Luonto valko-valkom.fi. Viitattu 29.7.2026.
  9. ↑ Valkon koulu loviisa.fi. Viitattu 29.7.2026.
  10. 1 2 3 Valkon kyläyhdistys. Historiaa valko-valkom.fi. Viitattu 29.7.2026.
  11. ↑ Valkossa tytötkin ovat vapaapalokuntalaisia. Helsingin Sanomat, 31.5.1980, s. 10. HS Aikakone.
  12. ↑ Maailman suurin uudenvuoden tina valettiin Loviisassa Iltalehti. 1.1.2010.
  13. ↑ Jättiläistinan valu ja lyhyt itsenäisyys päättävät valkolaisten vuoden. Helsingin Sanomat, 31.12.1991, s. 37. HS Aikakone.
  14. ↑ Osayleiskaava 2025 s. 35.
  15. ↑ Jäderholm, Stina: Valkom kyrka har hittat en köpare Borgåbladet. 4.1.2019. Viitattu 29.7.2026.
  16. ↑ Sipilä, Riikka: Ha­luai­sit­ko muuttaa kirk­koon? Lännen Media lis­ta­si, millä paik­ka­kun­nil­la se voisi olla mah­dol­lis­ta jo nyt Kaleva. 29.10.2018. Viitattu 29.7.2026.
  17. ↑ Engström, Görel: 50 år sen inkorporeringen av Valkom kopbacka.fi. 2006. Viitattu 29.7.2026.
  18. ↑ Osayleiskaava 2025 s. 35.
  19. ↑ Rauvolin, A. K.: Valkon Telakka erikoistunut sisävesi- ja rannikkoalusten rakentamiseen. Helsingin Sanomat, 3.6.1960, s. 30. HS Aikakone.
  20. ↑ Jokihinaajia ja proomuja NL:oon. Suuria tilauksia ja kova työntahti Rauma-Repola Oyin Valkon telakalla. Helsingin Sanomat, 21.7.1957, s. 16. HS Aikakone.
  21. ↑ Rautaista rakentamista. Laivanrakennusta Rauma-Repola Oy:n Valkon telakalla Loviisassa (Lyhytelokuva, Suomi-Filmi.) Elonet. 1956. Viitattu 29.7.2026.
  22. ↑ Valkon kylä ja Valkon kyläyhdistys sai hienon tunnustuksen Loviisan Sanomat. 13.6.2026. Viitattu 29.7.2026.
  23. ↑ Hakala, Salli: Loviisassa haisee niin pahalta, että viranomaisen oli puututtava peliin Ilta-Sanomat. 12.6.2026. Viitattu 29.7.2026.
  24. ↑ Saavalainen, Heli: Loviisan satamalle tiukat määräykset: Hajut ja kärpäset saatava kuriin Helsingin Sanomat. 11.6.2026. Viitattu 29.7.2026.
  25. ↑ Gammals, Leo & von Alfthan, Helena: Det finns ett tryck på att utvidga Lovisa hamn - Valkombor undrar om deras hem är hotade: "Det är en underlig terror som råder" Svenska Yle. 28.11.2019. Viitattu 29.7.2026.
  26. ↑ Gammals, Leo: Valkomplanen träder i kraft efter att alla besvär förkastades Svenska Yle. 6.5.2026. Viitattu 29.7.2026.