


Valko (ruots. Valkom) on Loviisan 11. kaupunginosa. Valkon kyläkeskusta sijaitsee Loviisan sataman kupeessa noin viisi kilometriä Loviisan keskustasta etelään. Sataman ja entisen telakan ympärille kasvaneessa kylässä asuu vajaa kaksi tuhatta asukasta. Kylän eteläpuolella Vårdössä sijaitsee myös Valkon kalasatama.
Valkoon johtaa Loviisan keskustasta seututie 178 eli Valkontie. Valkon satama on tavaraliikennettä kuljettavan Lahti–Loviisa-radan päätepiste.
Kylän nykyisenä keskuksena on Valkolampi sataman ja Vårdönniemen välissä. Alue rakentui 1940–1950-luvuilla Rauma-Repolan omistaman Valkon Laiva Oy:n telakkatyöläisten ja toimihenkilöiden asuinalueeksi, pääsuunnittelijana Erkki Huttunen ja talotoimittajana Puutalo Oy.
Valkon vanhan keskustan ydin on Kauppakadun alue, jonka 1900-luvun alun puutaloissa sijaitsi valtaosa alueen palveluista, kuten merimiesravintola Rio.
Rotisenmäen alue on ilman kaavoitusta muodostunut, pienten puutalojen muodostama satamaväen asuinalue 1900-luvun alusta.
Valkon satama-alueen lounaispuolella on teollisuus- ja varastoalue, jossa on muun muassa veneiden rakentamiseen, telakointiin ja huoltoon sekä kalastukseen liittyvää yritystoimintaa. Siellä toimivat myös CLT-liimapuulevyjä valmistava Timberpoint Oy, kaukolämpölaitos ja ratsastustalli.
Valkon länsipuolen metsässä on Loviisan frisbeegolfrata ja kuntopolku, jonka varrella, Suur-Sarvilahden kartanon mailla sijaitsee Korsvikin kivikirkkona tunnettu luonnonkivirykelmä.
Valkossa on suomenkielinen alakoulu, jota käy noin 45 oppilasta. Osoitteessa Kauppakatu 4 sijainnut ruotsinkielinen alakoulu Kvarterskolan lopetti toimintansa syksyllä 2008 vähäisen oppilasmäärän vuoksi.
Valkon vapaapalokunta on ollut tunnettu erityisen aktiivisesta nuorisotoiminnastaan. VPK on saanut mainetta myös jättimäisten uudenvuodentinojen valamisesta.
Valkossa oli vuonna 1967 merimieskirkoksi valmistunut tasakattoinen betonikirkko, jonka seurakunta myi vuonna 2019 vähäisen käytön vuoksi.
Valkon alue kuului aiemmin Pernajan kuntaan, kunnes se liitettiin vuoden 1957 alussa Loviisaan yhdessä Fantsnäsin, Köpbackan ja itäisten Räfsbyn osien rinnalla. Näin Loviisan kaupungin tuolloinen asukasluku kasvoi yhdessä yössä 4 500:sta 6 500:aan.
Valkossa toimi vuosina 1945–1965 Rauma-Repolan ostama Valkon Laiva Oy:n telakka, jossa rakennettiin muun muassa kymmeniä sotakorvausaluksia Neuvostoliitolle, aluksi puisia kuunareita ja sitten teräsaluksia. Myöhempiä tuotteita olivat sisävesi- ja rannikkoalukset kuten lossit, hinaajat ja proomut sekä isojen alusten kansirakenteet. Telakka työllisti suurimmillaan tuhatkunta ihmistä.

Valkon kyläyhdistys on perustettu marraskuussa 2003. Sitä edelsi Rauma-Repola Oy:n toimihenkilöiden Virkailijakerho, joka toimi alun perin karjalaisten siirtotyöläisten asuntolana toimineessa Repokatissa. Se purettiin vuonna 2009, ja kyläyhdistys toimii nyt monitoimitalo Monarin tiloissa.
Valkon kyläyhdistys sai vuonna 2026 Vuoden kyläteko -palkinnon erinomaisesta ja pitkäjänteisestä kylätoiminnasta.
Kesällä 2024 ja 2025 Valkossa kärsittiin haju- ja kärpäsongelmista, kun satamaan oli kasattu muun muassa cashewpähkinän kuorijätettä, jota rahdattiin Afrikasta Suomeen poltettavaksi. Viranomaiset tiukensivat sataman ohjeistusta muun muassa kieltämällä hajuhaittoja aiheuttavan jätteen varastoinnin kesäaikaan..
Valkon asukkaiden ja Loviisan sataman väliset suhteet ovat aika ajoin muutenkin kiristyneet muun muassa sataman laajennusaikeiden takia. Vuonna 2025 hyväksytyn uuden osayleiskaavan valmistelu valituskierroksineen kesti tästäkin syystä pitkään.