Valkoviklot ovat ruskeita kesällä ja harmaanruskeita talvella. Pitkät jalat ovat vihertävät. Nokka on pitkä ja hieman ylöspäin kaartuva. Ääni on tyypillinen, iskevän kova ”djy-djy-djy”.
Pituus: 30–35cm
Siipiväli: 68–70cm
Paino: 125–290g
Vanhin suomalainen rengastettu valkoviklo on ollut 3 vuotta 11 kuukautta 23 päivää vanha. Euroopan vanhin on ollut hollantilainen vähintään 24 vuoden 5 kuukauden ikäinen lintu.
Levinneisyys
Valkoviklo on levinnyt alueelle Skotlannista Aasian pohjoisosiin aina Kamtshatkan niemimaalle saakka. Laji talvehtii Afrikassa, Etelä-Aasiassa ja Australiassa. Maailman populaation kooksi arvioidaan 440000– 1,5 miljoonaa yksilöä. Euroopan pohjoisosissa pesii 98700– 202000 paria. Suomen kanta-arvio on 56000– 75000 paria. Suomessa laji pesii Tampere–Lappeenranta-linjan pohjoispuolella, ja esiintymisen painopiste on Pohjanmaalla ja Pohjois-Suomessa.
Valkoviklon Suomen pesimäkannat pareina kolmena eri Euroopan unionin raportointikautena 2008–2024
Raportointikausi
Minimi
Keskimäärin
Maksimi
2008–2012
46 000
70 000
2013–2018
48 491
52 129
63 502
2019–2024
56 136
64 101
75 296
Valkoviklot saapuvat keväällä huhtikuun lopulta alkaen. Varhaisimmat naaraat muuttavat etelään jo kesäkuussa, nuoret linnut elokuussa.
Elinympäristö
Rannikkoseudut, suot, rannat, kosteikot, niityt ja soiden läheisyydessä olevat havumetsät.
Lisääntyminen
Pesä on maassa, usein metsässä jonkin matkaa suolta. Naaras munii 4 munaa, joita sitten hautoo 22–26 vrk. Myös koiras osallistuu haudontaan. Hautova lintu välttää viimeiseen saakka poistumasta pesästä ihmisen lähestyessä. Poikaset ovat pesäpakoisia ja oppivat lentämään 4 viikon ikäisinä.
Ravinto
Pääravintoa on pienet selkärangattomat. Pienet kalatkin kuitenkin käyvät ruoaksi.
Lähteet
↑BirdLife International:Tringa nebulariaIUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2.2012.International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 27.5.2014.(englanniksi)
↑Esko Hyvärinen, Aino Juslén, Eija Kemppainen, Annika Uddström & Ulla-Maija Liukko (toim.):Suomen lajien uhanalaisuus - Punainen kirja 2019, s. 570.Helsinki:Ympäristöministeriö - Suomen ympäristökeskus, 2019.ISBN978-952-11-4973-3Teoksen verkkoversioViitattu 15.8.2021.
12BirdLife International (BirdLife International):IUCN Red List of Threatened Species: Tringa nebularia.IUCN Red List of Threatened Species,1.10.2016.Artikkelin verkkoversio.
↑Lehikoinen, A., Mikola, A., Below, A., Jaatinen, K., Laaksonen, T., Lehtiniemi, T., Lindén, A., Mikkola-Roos, M., Pessa, J., Rajasärkkä, A., Sirkiä, P., Tikkanen, H. & Valkama, J.:Suomen lintujen pesimäkantojen koot ja viimeaikaiset kannanmuutokset.Linnut-vuosikirja 2024,2025, s. 16—25.BirdLife Suomi Ry.
.jpg)
