Valohait
| Valohait | |
|---|---|
 Samettivalohai (Etmopterus spinax) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Rustokalat Elasmobranchii |
| Lahko: | Piikkihaikalat Squaliformes |
| Heimo: | Valohait Etmopteridae Fowler, 1934 |
| Suvut | |
|
|
| Katso myös | |
Valohait (Etmopteridae) on piikkihaikaloihin kuuluva rustokalaheimo. Heimon lajeja tavataan syvistä vesistä kaikista lauhkeista ja lämpimistä valtameristä.
Lajit ja anatomia
Valohaiden heimoon kuuluu neljä elossa olevaa sukua ja lähteestä riippuen 47–53 lajia. Näiden lisäksi tunnetaan fossiileita viidestä suvusta. Valohailajit ovat haiksi suhteellisen pienikokoisia ja ne kasvavat useimmiten korkeintaan 90 cm pitkiksi. Kalojen ruumiinrakenne on lieriömäinen tai hieman kyljistään litistynyt. Kuonon pituus vaihtelee pitkästä lyhyehköön. Valohailla on kaksi selkäevää, joiden kummankin edessä on piikki. Pyrstöevä on epäsymmetrinen ja peräevää ei ole. Heimon lajeilla on ruumiissa valoelimiä, jotka tuottavat valonsa bioluminesenssillä. Valohai ovat useimmiten väriltään tummia, lähes mustia.
Levinneisyys ja elintavat
Valohailajeja tavataan lauhkeista ja lämpimistä vesistä niin Atlantista, Intian valtamerestä kuin Tyynestämerestäkin. Ne elävät lähellä pohjaa 100–4 500 metrin syvyydessä merenpinnasta. Lajien ravintoa ovat pienet kalat, äyriäiset, pääjalkaiset ja piikkinahkaiset. Valohailajit synnyttävät eläviä poikasia ja poikasia on kerrallaan 3–20.