Vancouver

Tämä artikkeli kertoo kaupungista Kanadan länsirannikolla. Nimen muita merkityksiä on lueteltu täsmennyssivulla.
Vancouver
(City of Vancouver)

Vancouver

Koordinaatit: 49°15′49″N, 123°08′19″W
Valtio  Kanada
Provinssi Brittiläinen Kolumbia
Kaupunkioikeudet 6. huhtikuuta 1886
Hallinto
 – Hallinnon tyyppi Vancouverin kaupunginvaltuusto
 – Pormestari Ken Sim (2022–)
Pinta-ala
 – Maa 115,18 km²
 – Metropolialue 2 878,93 km²
Korkeus 2–168 m
Väkiluku (2021) 662 248
 – Väestötiheys 5 749,9 as./km²
 – Metropolialue 2 642 825
 – Väestötiheys metropolialue 918,0 as./km²
Aikavyöhyke UTC-7
Postinumero V5K–V6Z
Suuntanumero(t) 604 ja 778
Motto: By Sea, Land, and Air We Prosper (Merellä, maalla ja ilmassa me menestymme)
Lähteet: = Pinta-ala ja väkiluku

Vancouver on kaupunki Brittiläisen Kolumbian provinssissa Kanadassa. Kaupungissa asuu noin 662 000 ihmistä (2021), ja se on Kanadan kahdeksanneksi suurin kaupunki. Suur-Vancouverin väkiluku on noin 2,6 miljoonaa (2021), ja se on Länsi-Kanadan merkittävin väestökeskittymä ja koko maan kolmanneksi suurin suurkaupunkialue.

Maantiede ja ilmasto

Vancouverin kartta.

Vancouver on rannikkokaupunki Brittiläisen Kolumbian manneralueella. Burrardin niemimaan länsiosassa. Kaupungin pohjoispuolella ovat English Bay ja Burrard Inlet ja eteläpuolella Fraserjoki. Vancouveria rajaa idässä Burnabyn kaupunki ja lännessä Georgiansalmi. Salmen toisella puolella on Vancouverinsaari, joka suojaa kaupunkia Tyyneltämereltä.

Vancouveria ympäröi mantereen puolella vuoret, ja North Shore Mountainsin lumihuippuiset vuoret antavat kaupungille sen tunnetun taustan. Kaupungin korkein kohta on 125 metriä merenpinnan yläpuolella Kuningatar Elisabetin puistossa.

Pohjoiseen sijaintiinsa nähden Vancouverin ilmasto on harvinaisen suotuisa Tyynen valtameren vaikutuksesta, kaupungissa kasvaa muun muassa palmuja. Kanadan suurista kaupungeista sen talvet ovat toiseksi lauhkeimmat. Ilman keskilämpötila on tammikuussa 5 °C ja heinäkuussa 19 °C.

Kaupungin keskuspuisto Stanley Park on yksi Pohjois-Amerikan suurimmista. Se kattaa kaikkiaan 4,05 km² suuruisen alueen.


Vancouverin ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) 7,4 8,4 10,5 13,9 17,8 20,2 23,0 23,0 19,4 13,9 9,7 7,1 ka. 14,5
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) 3,3 3,3 4,6 6,9 10,2 12,8 14,9 14,8 12,1 8,6 5,3 3,2 ka. 8,3
Vrk:n keskilämpötila (°C) 5,3 5,9 7,6 10,4 14,0 16,5 19,0 18,9 15,8 11,2 7,5 5,2 ka. 11,4
Sademäärä (mm) 236,6 117,0 162,5 117,7 72,6 65,7 43,5 48,6 71,4 156,8 245,2 199,9 Σ 1 537,5
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
7,4
3,3
8,4
3,3
10,5
4,6
13,9
6,9
17,8
10,2
20,2
12,8
23,0
14,9
23,0
14,8
19,4
12,1
13,9
8,6
9,7
5,3
7,1
3,2
S
a
d
a
n
t
a		 236,6
117,0
162,5
117,7
72,6
65,7
43,5
48,6
71,4
156,8
245,2
199,9


Lähde: Vancouver (Harbour) Canadian Climate Normals 1991-2020 Data. Environment Canada. Viitattu 24.6.2026.

Historia

Kartta Vancouverin palosta (1886)

Arkeologiset löydökset osoittavat, että Vancouverin ympäristössä eli rannikon salish-intiaaneja jo 500 vuotta eaa. Nykyisen kaupungin paikalle perustettiin 1870-luvulla sahakylä nimeltä Granville, joka sai kaupunkioikeudet vuonna 1886. Samalla se nimettiin uudelleen Vancouveriksi kapteeni George Vancouverin mukaan. Hän oli englantilainen merikapteeni, joka oli tehnyt seudulle tutkimusmatkan vuonna 1792.

Lähes koko Vancouver tuhoutui vuoden 1886 heinäkuussa suuressa tulipalossa, mutta kaupunki jälleenrakennettiin nopeasti. Kaupungin suurin maanomistaja Canadian Pacific Railway kannusti uuteen kasvuun ja monet kiinteistönomistajat mainostivat kaupunkia. Kasvu hidastui 1890-luvun laman takia, mutta Klondiken kultaryntäys vuosikymmenen lopulla toi uutta vaurautta kaupunkiin. Vancouver ohittikin vuosisadan vaihteessa Brittiläisen Kolumbian pääkaupungin Victorian Kanadan länsirannikon tärkeimpänä kaupunkina.

Panaman kanavan valmistuminen 1914 oli Vancouverille tärkeä edistysaskel, sillä sen seurauksena Kanadasta oli taloudellisesti kananttavaa alkaa kuljettaa viljaa ja puutavaraa Yhdysvaltojen itärannikolle ja Eurooppaan. Vancouverin suurin asukasluvun kasvu osui ensimmäisen maailmansodan edeltäviin vuosiin, jolloin kaupunkiin muutti paljon ihmisiä Britteinsaarilta ja Ontariosta. Kaupungin kasvu 1920-luvulla puolestaan selittyy Point Greyn ja South Vancouverin nukkumalähiöiden liittämisellä.

Hallinto ja aluejako

Pääartikkeli: Luettelo Vancouverin hallinnollisista alueista
False Creek
Gastown
Jericho Beach, Kitsilano
Strathconan asuinalue

Kaupunkia johtaa pormestari ja kymmenen valtuutettua, jotka valitaan neljän vuoden välein. Vancouverin peruskirja on Vancouver Charter. Vancouverin pormestarina aloitti vuonna 2022 Ken Sim.

Talous

Vancouverin satama.

Vancouverin läheisyys Aasiaan on merkittävä tekijä kaupungin taloudessa, ja se onkin Kanadan tärkein Aasian-kaupan solmukohta. Kansainvälisen kaupan ansiosta kaupunki on myös merkittävä finanssikeskus, ja kaikilla Kanadan merkittävimmistä pankeista ja monilla kansainvälisillä pankeilla on konttori Vancouverissa. Vancouver on myös merkittävä digitaalisen median ja viestintätekniikan yritysten keskuspaikka, ja siellä on muun muassa Microsoftin, IBM:n ja Nintendon konttorit.

Vancouver on Kanadan toiseksi suurin satamakaupunki. Sen merkittävimmät elinkeinot ovat kaivosteollisuus, metsäteollisuus, biotekninen teollisuus, ohjelmistoteollisuus, elokuvatuotanto ja matkailu. Ennen koronapandemiaa Vancouverin suurkaupunkialueella vieraili vuosittain 11 miljoonaa vähintään yhden yön viettänyttä matkailijaa. Vuonna 2025 vierailumäärä oli noussut jälleen koronapandemian edeltäneisiin lukuihin.

Vancouver on Kanadan tärkein ja Pohjois-Amerikan kolmanneksi suurin elokuvien tuotantokeskus Hollywoodin ja New Yorkin jälkeen. Elokuva- ja televisioteollisuuden arvioidaan työllistävän yli 36 000 ihmistä.

Liikenne

Vancouverin SkyTrain on junajärjestelmä, jolla kulkee keskustasta muun muassa Surreyn kaupunkiin ja lentoasemalle. Järjestelmä on täysin automatisoitu ja kulkee ilman kuljettajaa. SkyTrainiin kuuluu kolme linjaa ja 53 asemaa.lähde? Vancouverin satama on Kanadan suurin satama ja yksi maailman merkittävimmistä satamista.

Vancouverin kansainvälinen lentoasema on myös yksi Kanadan vilkkaimmista matkustajamäärällä mitattuna.

Väestö

Vancouverin väkiluku vuoden 2021 väestönlaskennan mukaan oli 662 248. Viisi vuotta aiemmin asukkaita oli ollut 631 486. Vancouverin suurkaupunkialueella asukkaita oli vuoden 2021 tilastojen mukaan 2 642 825.

Kiinalaisiksi itsensä identifioivia oli vuoden 2021 väestönlaskennassa 24,5 prosenttia kaupungin asukkaista. Kiinalaiset olivatkin kaupungin suurin etninen ryhmä. Seuraavaksi suurimmat ryhmittymät olivat englantilaiset (13 prosenttia), skotit (10,6 prosenttia) ja irlantilaiset (10,1 prosenttia). Kanadalaisiksi itsensä katsoi viisi prosenttia asukkaista. Heitä suurimpia ryhmiä olivat vielä saksalaiset ja filippiiniläiset. Vancouverin asukkaista äidinkielenään englantia puhui vuoden 2021 väestönlaskennan mukaan 50,1 prosenttia kaupunkilaisista. Kantoninkiinaa puhui 11,7 prosenttia, mandariinikiinaa 6,3 prosenttia, tagalogia 2,8 prosenttia, espanjaa 2,5 prosenttia ja pandžabia 2,0 prosenttia asukkaista.

Kulttuuri

Vancouverissa toimii Vancouverin sinfoniaorkesteri, jonka kotipaikka on ydinkeskustan Orpheum-teatteri. Kuningatar Elisabetin teatterissa puolestaan toimivat sekä Vancouverin ooppera että Ballet BC. Teatterikentän tunnetuimmat toimijat ovat puolestaan olleet Arts Club Theatre, Vancouver Playhouse ja East Vancouver Cultural Centre.

Urheilu

Vancouverin jääkiekkojoukkueita ovat NHL-liigassa pelaava Vancouver Canucks ja WHL-juniorisarjan Vancouver Giants. Johtava jalkapalloseura on Vancouver Whitecaps FC, jolla on edustusjoukkue sekä miesten Major League Soccerissa että naisten USL W-Leaguessa. Kanadalaisen jalkapallon seura BC Lions on voittanut kuudesti Grey Cupin.

BC Place on Vancouverin merkittävin stadion, ja sen vieressä on Canucksin kotihalli Rogers Arena. WHL-sarjan Giants pelaa puolestaan Pacific Coliseumissa.

Vancouverissa järjestettiin vuoden 2010 talviolympialaiset. Noin puolet kisojen lajeista järjestettiin Whistlerissä noin 130 kilometrin päässä kaupungista.

Ystävyyskaupungit

Vancouverin ystävyyskaupunkeja ovat:

Näkymä Vancouveriin.

Lähteet

  1. ↑ https://www.timeanddate.com/time/zone/canada/vancouver
  2. 1 2 Census Profile, 2021 Census of Population, Vancouver, City (CY) Statistics Canada. Viitattu 18.12.2025. (englanniksi)
  3. 1 2 Census Profile, 2021 Census of Population, Vancouver [Census metropolitan area] Statistics Canada. Viitattu 18.12.2025. (englanniksi)
  4. 1 2 Geography City of Vancouver. Viitattu 18.6.2026. (englanniksi)
  5. ↑ Clare Hennig: Top 5 places to photograph Vancouver's snow-covered mountains on a crisp winter day CBC. 16.1.2019. CBC/Radio-Canada. Viitattu 24.6.2026. (englanniksi)
  6. ↑ Queen Elizabeth Park City of Vancouver. Viitattu 24.6.2026. (englanniksi)
  7. ↑ Vancouver BC's West End PBase.com. Viitattu 14.2.2010. (englanniksi)
  8. ↑ Michael ja Jonathan Prescott: Palm Trees in Oak Bay palmtreesinoakbay.com. Arkistoitu 10.1.2010. Viitattu 14.2.2010. (englanniksi)
  9. ↑ Vancouver (Harbour) Canadian Climate Normals 1991-2020 Data. Environment Canada. Viitattu 24.6.2026.
  10. ↑ Vancouver Travel Guide World66. Arkistoitu 13.5.2006. Viitattu 9.3.2010. (englanniksi)
  11. 1 2 3 About Vancouver City of Vancouver. Viitattu 29.7.2009. (englanniksi)
  12. 1 2 3 4 5 6 Patricia E. Roy: Vancouver The Canadian Encyclopedia. 16.12.2022. Historica Canada. Viitattu 18.6.2026. (englanniksi)
  13. 1 2 3 4 Chucak Davis: Vancouver Encyclopedia Britannica. 18.6.2026. Historica Canada. Viitattu 18.6.2026. (englanniksi)
  14. ↑ Vancouver City Council City of Vancouver. Viitattu 18.6.2026. (englanniksi)
  15. ↑ 2026 State of the City Address with Mayor Ken Sim Greater Vancouver Board of Trade. Viitattu 18.6.2026. (englanniksi)
  16. ↑ Destination Vancouver (PDF) MNP. Viitattu 18.6.2026. (englanniksi)
  17. ↑ Film & Television Production Vancouver Economic Development Commission. Arkistoitu 14.4.2009. Viitattu 29.7.2009. (englanniksi)
  18. 1 2 Census Profile, 2021 Census of Population: Vancouver 5.6.2026. Statistics Canada. Viitattu 24.6.2026. (englanniksi)
  19. ↑ http://www.vancouver2010.com/ (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla

Talviolympialaisten isäntäkaupungit