Vappu

Tämä artikkeli kertoo juhlapäivästä. Vappu on myös naisen etunimi.
Vappu
Vappu Helsingissä vuonna 2018.
Vappu Helsingissä vuonna 2018.
Valtio kansainvälinen juhlapäivä, monissa maissa yleinen vapaapäivä
Vietetään 1. toukokuuta
Järjestämistiheys vuosittain
Liittyy kevään juhlapäivä
kansainvälinen työläisten juhlapäivä

Vappu on vuosittain 1. toukokuuta vietettävä juhlapäivä. Se on monissa maissa yleinen vapaapäivä. Vappu on kevään juhla ja kansainvälinen työläisten juhlapäivä. Työväenliike omaksui vapun juhlapäiväkseen 1800-luvun lopulla. Ruotsissa, Saksassa, Suomessa ja Virossa vappu on vanha juhlapäivä. Useimmissa muissa maissa päivä tuli juhlapäiväksi työväenliikkeen myötä.

Vappu juontaa juurensa vanhoihin eurooppalaisiin kevään juhliin. Toukokuun alku sijoittuu kevätpäiväntasauksen ja kesäpäivänseisauksen puoliväliin. Toukokuun alun juhlia ovat muun muassa kelttiläinen beltane sekä pohjois- ja keskieurooppalainen valpurinyö, joka tunnetaan myös noitayönä. Suomessa on vietetty keväällä helaa eli toukojuhlaa. Vappu on saanut nimensä pyhästä Valburgista, jonka muistopäivä sijoitettiin keskiajalla samalle paikalle kuin aiemmat kevätjuhlat.

Suomessa vappua vietetään työväen, ylioppilaiden ja kevään karnevaalijuhlana. Vappu on virallinen liputuspäivä, suomalaisen työn päivä. Vappua juhlitaan jo aattona eli 30. huhtikuuta. Vapun perinteisiin kuuluvat sima ja munkit. Monet ylioppilastutkinnon suorittaneet pitävät valkoista ylioppilaslakkia ja opiskelijat lakittavat patsaita. Puolueet ja ammattiliitot järjestävät vapunpäivänä tilaisuuksia, joissa pidetään poliittisia puheita.

Vapun alkuperä

Sima ja tippaleipä ovat osa suomalaista vappua.

Kun vuodenkierto jaetaan kahdeksaan osaan, kevätpäiväntasauksen ja kesäpäivänseisauksen puoliväli sijoittuu toukokuun alkuun. Euroopassa keltit ja germaaniset kansat viettivät kesän alkamisen juhlaa toukokuun alussa. Juhlamenoihin kuului kokkojen polttaminen.

Irlannissa ja Skotlannissa on vietetty huhtikuun lopulla tai toukokuun alussa kelttiläistä beltane-juhlaa. Juhlan aikana sytytettiin kokkoja, joiden uskottiin edistävän karjan terveyttä. Karja ajettiin rituaalisesti tulien välistä. Monissa Euroopan maissa on pystytetty korkea vappusalko, jonka päähän on kiinnitetty pitkiä nauhoja. Juhlassa nauhat punotaan salon ympärille. Nuorten tyttöjen joukosta voidaan valita toukoneito.

Saksankielisissä maissa vappuyö tunnetaan noitien ja taikuuden yönä. Käsitys noitien lentämisestä sapattiinsa valpurinyönä (saks. Walpurgisnacht) juontunee pakanallisten juhlien leimaamisesta paholaisen teoiksi. Valpurinyönä tai noitayönä (Hexennacht) noitien uskottiin kokoontuvan Brocken-vuorella. Johann Wolfgang von Goethe kuvasi juhlintaa Brockenilla runonäytelmässään Faust (1808). The Satanic Temple viettää noitien yötä yhtenä juhlapäivistään. Sen tarkoitus on muistaa niitä, jotka ovat kärsineet esimerkiksi noitavainoissa.

Germaanisten kansojen kokkotulien perinne jatkuu erityisesti Ruotsissa. Suomenruotsalaisilla rannikkoalueilla on vappukokkojen lisäksi pystytetty juhannussalkoja. On esitetty, että keskiajan Hansa-kauppiaat toivat salkoperinteen Pohjoismaihin, jolloin tapa olisi sukua Manner-Euroopan vappusaloille. Suomalaisessa kansanperinteessä tunnetaan hela eli toukojuhla. Avoimille paikoille sytytettiin kokkoja eli helavalkeita. Juhlissa juotiin simaa ja tanssittiin. Karja saatettiin päästää ensi kerran laitumelle ja ajaa tulien läpi sairauksien ehkäisemiseksi.

Nimi vappu tulee 700-luvun Baijerissa eläneestä Valburgista. Vappua on juhlittu keskiajalta lähtien 1. toukokuuta, joka on pyhän Valburgin muistopäivä. Päivä on Suomessa Vapun ja Valpurin nimipäivä.

Suomessa, Ruotsissa, Virossa ja Saksassa vappu on vanha juhlapäivä, jonka juhlinta perustuu valpurinpäivään tai muihin perinteisiin. Useimmissa muissa maissa päivä on tullut juhlapäiväksi työväenliikkeen myötä. Työväenliike valitsi vapun 1800-luvun lopulla kansainväliseksi juhlapäiväkseen. Myöhemmin useissa maissa vapusta on tehty kansallinen työn päivä ja yleinen vapaapäivä.

Kansainvälinen työläisten juhlapäivä

Pääartikkeli: Kansainvälinen työläisten juhlapäivä
Työväen vappumarssi Helsingissä 2007.

Työläisten kansainvälinen juhlapäivä sai alkunsa Yhdysvalloissa 1800-luvulla. Toukokuun ensimmäinen oli Yhdysvalloissa vanhastaan päivä, jolloin työsopimukset työsopimukset uusittiin ja työpaikkaa vaihdettiin. Toukokuun 1. päivänä 1886 järjestettiin Yhdysvalloissa laaja yleislakko, jossa vaadittiin kahdeksantuntista työpäivää. Kolme päivää myöhemmin chicagolaiset anarkistit järjestivät kokoontumisen poliisin ampumien työläisten muistoksi. Mielenosoitusta seuranneessa Haymarketin välikohtauksessa sai surmansa useita työläisiä ja poliiseja. Tapauksen jälkeen neljä anarkistia teloitettiin. Työväenliike alkoi kutsua teloitettuja anarkisteja Haymarketin marttyyreiksi.

Pariisissa pidettiin vuonna 1889 toisen internationaalin perustamiskongressi. Kongressi kehotti työväenjärjestöjä järjestämään maailmanlaajuisesti työläisten mielenosoituksia työpäivän rajoittamiseksi kahdeksaan tuntiin. Koska Yhdysvaltain työväenjärjestö oli jo päättänyt pitää tällaisen mielenosoituksen 1. toukokuuta 1890, tämä päivä valittiin kansainvälisen mielenosoituksen päiväksi. Vapusta muodostui nopeasti vuosittainen tapahtuma eri maissa, vaikka alun perin kyse oli kertaluonteisesta mielenilmauksesta.

Myös Euroopassa vapun mielenosoitusten taustalla olivat työväenluokan elinolot. Suomessa työläisten vappujuhlien iskulauseena oli ”kahdeksan tuntia työtä, kahdeksan tuntia virkistystä, kahdeksan tuntia lepoa”.

Suomessa

Pääartikkeli: Vappu Suomessa

Suomessa vappua vietetään työväen, ylioppilaiden ja kevään karnevaalijuhlana. Vappu on virallinen liputuspäivä, suomalaisen työn päivä. Vappua juhlitaan jo aattona eli 30. huhtikuuta. Vapun perinteisiin kuuluvat sima ja munkit. Monet ylioppilastutkinnon suorittaneet pitävät valkoista ylioppilaslakkia ja opiskelijat lakittavat patsaita. Puolueet ja ammattiliitot järjestävät tilaisuuksia, joissa pidetään poliittisia puheita.

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ Leinonen, Anu & Tainio, Lauri: Vapusta ei vieläkään vapaapäivää Turkissa Euroopan rajalla?. 22.4.2008. Arkistoitu 22.4.2021. Viitattu 21.4.2010.
  2. 1 2 3 4 5 6 7 Katajala, Jussi: Vapun historia katajala.net. 26.4.2005. Arkistoitu 15.6.2012. Viitattu 5.4.2010.
  3. 1 2 3 Grönroos, Marko: Vappu Arkistoitu 13.6.2010. Viitattu 5.4.2010.
  4. 1 2 3 Oja 2007, s. 188.
  5. 1 2 3 4 Vappu 1.5. Yle Oppiminen. Arkistoitu 16.8.2013. Viitattu 28.4.2014.
  6. 1 2 3 Hätönen, Paula: Ylioppilaan tyyli ei petä piknikilläkään 27.4.2002. Arkistoitu 4.11.2011. Viitattu 28.4.2014.
  7. 1 2 Salonen, Minna: Vappu tulee käki kainalossa, pääskynen pivon pohjassa Kielikuvastin. 20.8.2008. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Arkistoitu 14.5.2011. Viitattu 30.4.2011.
  8. 1 2 vappu. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.
  9. 1 2 Liputus Yliopiston almanakassa Yliopiston almanakkatoimisto. Viitattu 28.4.2014.
  10. 1 2 Aurejärvi-Karjalainen, Anneli: Perheen omat juhlat. Siviiliseremoniat häistä hautajaisiin, s. 201. Helsinki: WSOY, 1999. ISBN 951-0-23761-2
  11. 1 2 Thynell, Tuulia: Miksi juuri sima, tippaleipä ja munkki kuuluvat vappuun? Yle uutiset. 29.4.2017. Viitattu 4.5.2024.
  12. 1 2 Kivimäki, Petri: Hulvaton vappuaatto menossa eri puolilla Suomea Yle uutiset. 30.4.2019. Viitattu 18.4.2026.
  13. 1 2 Hyvärinen, Antti: Vappu on monta tarinaa samassa paketissa: työväen, opiskelijoiden ja kevään juhla Tekijä. 30.4.2025. Viitattu 18.4.2026.
  14. ↑ Sjöblom, Tom: Druidit. Tietäjiä, pappeja ja samaaneja, s. 74. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006. ISBN 951-746-842-3
  15. ↑ Hakusana vappu teoksessa Iso tietosanakirja. 14 osa, Troopillinen–Wasenius. Helsinki: Otava, 1938.
  16. ↑ Brownfield, Troy: The Strange Significance of April 30 The Saturday Evening Post. 30.4.2019. Viitattu 1.5.2025. (englanniksi)
  17. ↑ Hedare, Marcus: Satanic New Year: The Mystique of Walpurgisnacht BookClub. maaliskuu 2025. Viitattu 1.5.2025. (englanniksi)
  18. ↑ Hexennnacht Instagram. 30.4.2024. The Satanic Temple Finland. Viitattu 1.5.2025.
  19. ↑ Stukaloff, Christine: Vapun viettoa eri Pohjoismaissa 5.5.2023. Yliopiston almanakkatoimisto. Viitattu 4.5.2024.
  20. ↑ Juhannussalko Suomalaisen kirjallisuuden seura. Arkistoitu 20.5.2011. Viitattu 14.8.2009.
  21. ↑ Vappuperinteitä Fiskarsin museo. Viitattu 24.4.2020.
  22. ↑ Yöttömänä yönä Suomi pysähtyy 12.6.2009. Suomen suurlähetystö, Berliini. Arkistoitu 7.2.2012. Viitattu 6.6.2010.
  23. ↑ Orjasniemi, Aino-Sofia: Hela, pyhimys ja 11 marttyyria – Monet vappuperinteet ovat kantautuneet Suomeen ulkomailta Aamulehti. 1.5.2017. Arkistoitu 1.5.2017. Viitattu 24.4.2020.
  24. ↑ Vappu Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 4.5.2024.
  25. 1 2 3 Hobsbawm, Eric: Birth of a Holiday: The First of May Libcom.org. alkuperäinen julkaisu 1994. Viitattu 11.11.2026. (englanniksi)
  26. ↑ Lehtonen, Juhani U. E.: Vappu. Teoksessa Vento, Urpo (toim.): Juhlakirja. Suomalaiset merkkipäivät, s. 122–126. (Kalevalaseuran vuosikirja 59) Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1979. ISBN 951-717-178-1
  27. ↑ Steven: A short history of May Day Libcom.org. 11.9.2006. Viitattu 1.5.2025. (englanniksi)
  28. ↑ Miksi työläiset juhlivat juuri vappua? Tieteen Kuvalehti Historia, 3/2008. Oslo: Bonnier Publications International AS. ISSN 0806-5209 tilaajille.

Aiheesta muualla

Suomen liputuspäivät
Viralliset
Vakiintuneet