| Varzobin piiri ноҳияи Варзоб |
|
|---|---|
 Vuoristojoki Xodžaobigarmin luona. |
|
 Piiri Tadžikistanin kartalla. |
|
| Valtio | Tadžikistan |
| Hallinto | |
| – hallinnon tyyppi | keskushallinnon alainen piiri |
| – hallinnollinen keskus | Varzob |
| Pinta-ala | 1 656 km² |
| Väkiluku (2020) | 86 924 |
Varzobin piiri (tadžikiksi ноҳияи Варзоб, nohijai Varzob) on hallintopiiri Tadžikistanissa. Sen keskus on Varzobin kylä. Piirin pinta-ala on 1 656 neliökilometriä. Vuoden 2020 väestönlaskennan mukaan siellä oli 86 924 asukasta.
Varzobin piiri rajoittuu pohjoisessa Ainīn, idässä Vahdatin, etelässä Rūdakīn ja Dušanben sekä lännessä Hisorin piireihin ja kaupunkeihin. Se sijaitsee Hisorvuorten etelärinteillä. Hyötykaivannaisia ovat kivihiili, kalkki, kipsi, fluoriitti ja rakennusaineet.
Seudun ilmasto on mantereinen. Vuorten keskirinteillä tammikuun keskilämpötila on –1:stä –7:ään ja heinäkuun 24,2 astetta. Vuotuinen sademäärä on 1 600–1 800 millimetriä. Tärkein joki on Kofarnihonin sivujoki Varzob.
Vuonna 1991 perustettuun piiriin kuuluu Takobin taajama ja kuusi maalaiskuntaa: Ainī, Dehmalik, Lutšob, Tšorboğ, Varzobqal’a ja Ziddī. Kaupunkiväestön osuus on kolme prosenttia. Suurimmat keskukset ovat Tšorboğin ja Šodobin kylät. Asukkaat ovat lähes yksinomaan tadžikkeja.
Varzobin laakson kautta kulkee Dušanben ja Xudžandin välinen maantie. Matkaa piirikeskuksesta pääkaupunkiin on 26 kilometriä.
Seudun pääelinkeinot ovat matkailu ja maatalous. Alueella on parantoloita sekä matkailu- ja hiihtokeskuksia, joista tunnetuin on Xodžaobigarm. Maatalous on erikoistunut vihannesten, perunan, hedelmien ja viljan viljelyyn sekä karjan- ja mehiläistenhoitoon. Kaivosteollisuus hyödyntää kivihiiltä ja alumiinioksidia. Piirissä on myös vesivoimalaitoksia ja Tadžikistanin tiedeakatemian kasvitieteellinen puutarha.