
Vasikka tarkoittaa eritoten sorkkaeläimiin kuuluvan naudan jälkeläistä. Tiineeksi tullessaan lehmä odottaa yhdeksän kuukautta, kuten ihminenkin, ja synnyttää sitten yleensä yhden hieho- tai sonnivasikan. Kaksosia syntyy likimain yhtä usein kuin ihmisilläkin. Vastasyntyneet vasikat ovat noin 40-kiloisia.
Lehmän ensimaito, jota erittyy heti poikimisen jälkeen, kutsutaan ternimaidoksi. Se eroaa koostumukseltaan tavallisesta maidosta ja on paljon ravinteikkaampaa. Vasikka on syntyessään enemmän yksimahainen kuin märehtijä. Se on aluksi riippuvainen nestemäisestä ravinnosta, eikä se voi sulattaa muuta kuin maitoa. Kuivaa rehua vasikka alkaa syödä 1–2 viikon iässä, jonka seurauksena sen etumahat ja mahojen keskinäiset suhteet muuttuvat ja se alkaa kehittyä märehtijäksi. Vasikka voidaan vieroittaa juotolta noin kahden kuukauden iässä.
Vasikka vieroitetaan emästään yleensä heti, luomutuotannossa sen annetaan olla emänsa kanssa muutamasta päivästä viikkoon. Emä leimaantuu vasikkaansa heti, mutta vasikalla leimautuminen kestää pari päivää. Mitä pidempään vasikka ja emä viettävät yhdessä, sitä stressaavampaa vieroitus on vasikalle.
Vasikat ovat välitysvalmiita 1–2 kuukauden iässä, jolloin suurin osa sonnivasikoista ja osa hiehovasikoista viedään lihanjalostukseen erikoistuneille tiloille jatkokasvatettaviksi ja sieltä lopulta teurastettavaksi. Loput jäävät maidontuotantoon ja poikimaan.
Juottovasikka eli lihotusvasikka on hyvin maukkaan lihan saamiseksi maidolla ruokittu nuori nauta. Sitä ruokitaan 2–5 kuukauden ikäiseksi lähinnä kuorimattomalla maidolla, mutta myös kuoritulla maidolla ennen teurastusta. Vasikalle voidaan antaa myös viljaväkirehuja nopeuttamaan kasvua. Korsirehun tarjoamista vältetään, koska se huonontaa lihan laatua. Vasikan kasvettua kaksi kuukautta sille aletaan kuitenkin syöttää heiniä 200 grammaa päivässä.
Ruohovasikka on kevättalvella syntynyt vasikka, joka kasvaa kesän laidunruokinnalla ja teurastetaan syys–lokakuun vaihteessa teuraspainon ollessa alle 80 kilogrammaa.