Veljko Paunović

Veljko Paunović

Veljko Paunović vuonna 2017.
Henkilötiedot
Syntymäaika	21. elokuuta 1977 (ikä 49)
Syntymäpaikka	Strumica, Makedonia, Jugoslavia
Pelipaikka	hyökkääjä
Pituus	183 cm
Seura
Seura	Serbia
Tehtävä	päävalmentaja
Seurat
Vuodet	Seura	O	(M)
1994–1995	Partizan	13	(1)
1995–1998	Atlético Madrid B	22	(11)
1995–1996	→ Marbella (laina)	15	(0)
1997–2002	Atlético Madrid	52	(9)
1998–1999	→ Mallorca (laina)	24	(5)
2001	→ Oviedo (laina)	22	(4)
2001–2002	→ Mallorca (laina)	33	(3)
2002–2003	Tenerife	38	(18)
2003–2005	Atlético Madrid	35	(6)
2005	Hannover	6	(0)
2005–2007	Getafe	44	(10)
2007	Rubin Kazan	16	(1)
2008	Almería	7	(1)
2008	Partizan	9	(1)
2011	Philadelphia Union	17	(3)
Maajoukkue
2002–2004	Serbia ja Montenegro	2	(1)
Valmennusura
2012–2014	Serbia U18
2013–2014	Serbia U19
2014–2015	Serbia U20
2016–2019	Chicago Fire
2020–2022	Reading
2022–2023	Guadalajara
2024–2025	Tigres
2025	Oviedo
2025–	Serbia
Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat.

Veljko Paunović (serb. Вeљкo Пауновић, s. 21. elokuuta 1977 Strumica, Makedonia, Jugoslavia) on serbialainen jalkapallovalmentaja ja entinen jalkapalloilija. Lokakuusta 2025 lähtien hän on toiminut Serbian jalkapallomaajoukkueen päävalmentajana.

Paunovićin aktiiviura ulottui 1990-luvun puolivälistä 2010-luvun alkuun. Suurimman osan urastaan hän vietti Espanjassa, jossa hän edusti muun muassa Atlético de Madridia, mutta hän pelasi lyhyitä jaksoja myös kotimaassaan Serbiassa, Saksassa, Venäjällä ja Yhdysvalloissa. Hän oli pelipaikaltaan hyökkääjä tai hyökkäävä keskikenttäpelaaja.

Paunović on jalkapalloilija ja jalkapallovalmentaja Blagoje Paunovićin poika.

Seurajoukkueura

Paunovićin ammattilaisura sai alkunsa kaudella 1994–1995 belgradilaisessa Partizanissa hänen ollessaan 17-vuotias. Jo kaudeksi 1995–1996 hän siirtyi Espanjaan, jossa hän edusti lukuisia seuroja seuraavan vuosikymmenen ajan. Hän liittyi maanmiehensä Radomir Antićin valmentamaan Atlético de Madridiin, josta hänet lainattiin heti toiseksi korkeimman sarjatason Segunda Divisiónin Marbellaan. Marbellan pudottua hän palasi Atléticoon, jonka niin ikään Segundassa pelanneeseen reservijoukkueeseen hän kuului kahden kauden ajan. Hän sai pian peliaikaa myös Atléticon edustusjoukkueessa ja debytoi Espanjan korkeimmalla sarjatasolla Primera Divisiónissa 5. tammikuuta 1997 ottelussa Extremaduraa vastaan. Kaudella 1997–1998 Paunović teki sarjassa kuusi maalia, vaikka esiintyi vain 14 ottelussa ja pääasiassa vaihtopelaajana. Kaudella 1999–2000, edelleen vaihtopelaajana, hän oli kokemassa Atléticon putoamisen Segundaan.

Kaudet 1998–1999 ja 2001–2002 Paunović pelasi lainalla Mallorcassa ja kevään 2001 Oviedossa. Kaudella 1998–1999 Mallorca voitti Espanjan supercupissa Barcelonan yhteismaalein 3–1 ja ylsi Cup-voittajien cupin loppuotteluun, jossa Lazio oli vahvempi maalein 2–1. Supercupissa hän ei pelannut kummassakaan ottelussa, mutta Cup-voittajien cupin loppuottelussa hän pääsi vaihdosta kentälle. Primera Divisiónissa, jossa hän teki viisi maalia, Mallorca sijoittui tuolla kaudella kolmanneksi, joka oli seuran siihenastisen historian paras sijoitus sarjassa. Kaudella 2001–2002 Paunović pelasi Mallorcan kanssa myös Mestarien liigassa.

Kaudeksi 2002–2003 Paunović siirtyi Segunda Divisiónin Tenerifeen, jossa hän pelasi uransa parhaan kauden ja teki 18 maalia 38 ottelussa, minkä myötä Atlético käytti sopimuksessa olleen takaisinosto-oikeutensa ja hankki hänet uudestaan riveihinsä. Kaudella 2003–2004 hän sai Gregorio Manzanon alaisuudessa runsaasti peliaikaa ja onnistui kuudesti maalinteossa, mutta seuraavalla kaudella César Ferrandon alaisuudessa oli toisin. Paunovićin toinen etappi Atléticossa jäi lopulta puolentoista kauden mittaiseksi, kun hän siirtyi saksalaiseen Hannoveriin tammikuussa 2005.

Kaudeksi 2005–2006 Paunović liittyi Atléticon naapuriseuraan Getafeen, joka pelasi toista kauttaan Primera Divisiónissa. Hän teki 30 ottelussa 10 maalia ja jakoi Mariano Pernían ohella joukkueen parhaan maalintekijän tittelin, kun joukkue sijoittui erinomaisesti yhdeksänneksi. Paunović jätti Getafen kesken kauden maaliskuussa 2007 ja siirtyi venäläiseen Rubin Kazaniin, jossa hän pelasi yhden kauden. Keväällä 2008 hän teki viimeiset esiintymisensä Primerassa Almerían joukkueessa. Kaikkiaan hän pelasi 13 kauden aikana 292 ottelua ja teki 67 maalia Espanjan kahdella korkeimmalla sarjatasolla. Paunović palasi kasvattajaseuraansa Partizaniin heinäkuussa 2008, mutta ilmoitti jo saman vuoden joulukuussa päättävänsä uransa loukkaantumisten vuoksi.

Paunović yritti paluuta heinäkuussa 2009 ja kävi koeajalla Pohjois-Amerikan Major League Soccer -liigan New York Red Bullsissa, mutta ei lopulta hyväksynyt seuran sopimustarjousta. Sittemmin hän pelasi Atlético de Madridin veteraanijoukkueessa kaukalojalkapallon (fútbol indoor) Espanjan liigassa. Toukokuussa 2011 Paunović yritti uudelleen paluuta ja teki lopulta sopimuksen MLS:n Philadelphia Unionin kanssa. 2,5 vuotta ammattilaiskentiltä sivussa ollut Paunović nousi pian Philadelphian avauskokoonpanoon ja oli auttamassa toista kauttaan MLS:ssä pelannutta joukkuetta ensimmäistä kertaa liigan pudotuspeleihin. Hän pelasi kauden 2011 aikana yhteensä 17 runkosarjaottelussa, joissa hän teki kolme maalia, sekä yhdessä pudotuspeliottelussa. Kausi jäi kuitenkin Paunovićin ainoaksi Philadelphiassa, sillä tammikuussa 2012 hän ilmoitti jälleen päättävänsä uransa.

Maajoukkueura

Paunović pelasi Serbia ja Montenegron maajoukkueessa kahdessa ystävyysottelussa vuosina 2002–2004. Hän debytoi 13. helmikuuta 2002 ottelussa Meksikoa vastaan. Jälkimmäisessä ottelussa, 28. huhtikuuta 2004 Pohjois-Irlantia vastaan hän onnistui maalinteossa.

Valmennusura

Paunović suoritti pelaajauransa jälkeen UEFA:n valmentajalisenssin ja tutkinnon Espanjassa. Hän toimi myös Espanjan televisiossa jalkapalloasiantuntijana. Valmennusuransa hän aloitti Serbian jalkapalloliiton palveluksessa ja toimi vuosina 2012–2015 Serbian nuorten maajoukkueiden päävalmentajana. Hän luotsasi alle 20-vuotiaiden maajoukkueen ikäluokan maailmanmestariksi vuonna 2015.

Marraskuussa 2015 Paunovićista tuli MLS-seura Chicago Firen päävalmentaja. Kaudella 2017 serbivalmentaja luotsasi Chicagon MLS:n pudotuspeleihin ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen. Hän teki seuran kanssa vuonna 2019 jatkosopimuksen vuoteen 2023. Hän kuitenkin jätti seuran jo kauden 2019 jälkeen, kun Chicago Fire jäi toistamiseen MLS:n pudotuspelien ulkopuolelle.

Elokuun lopussa 2020 Paunovićista tuli Englannin Mestaruussarjassa pelaavan Readingin päävalmentaja. Hän sai potkut tehtävästään helmikuussa 2022 Readingin voitettua vain kaksi viimeisestä 15 sarjaottelustaan.

Marraskuussa 2022 Paunović aloitti meksikolaisseura Guadalajaran päävalmentajana. Paunović ja Guadalajara purkivat sopimuksensa yhteisymmärryksessä joulukuussa 2023.

Kesäkuussa 2024 Paunovićista tuli meksikolaisen Tigresin päävalmentaja. Hänet erotettiin tehtävästään maaliskuun alussa 2025, jolloin Tigres oli Liga MX:n sarjataulukossa kolmantena.

Espanjalaisseura Real Oviedo ilmoitti 26. maaliskuuta 2025 palkanneensa Paunovićin uudeksi päävalmentajakseen. Real Oviedo eteni keväällä 2025 Paunovićin johdolla La Ligan nousukarsintoihin ja nousi lopulta La Ligaan 24 vuoden tauon jälkeen voitettuaan nousukarsintojen loppuottelussa CD Mirandésin. Hän sai potkut tehtävästään lokakuussa 2025. Potkujen aikaan Real Oviedo oli La Ligan sarjataulukossa sijalla 17.

Lokakuun 2025 lopussa Paunović nimitettiin Serbian jalkapallomaajoukkueen päävalmentajaksi.

Saavutukset valmentajana

• U20 maailmanmestaruus: 2015

Lähteet

Aiheesta muualla

• Veljko Paunovićin sivusto (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
• Veljko Paunovićin esittely Major League Soccerin sivustolla^{[vanhentunut linkki]} (englanniksi)
• Veljko Paunovićin tilastot BDFutbol-sivustolla (englanniksi)