Veljo Tormis (7. elokuuta 1930 Kuusalu – 21. tammikuuta 2017 Tallinna) oli virolainen säveltäjä, jonka laajasta tuotannosta suurin osa on kuoromusiikkia. Hänen a cappella -teostensa tekstit samoin kuin melodiat ja rytmit juontuivat suomensukuisten kansojen lauluperinteestä. Tormis ammensi niin liiviläisistä, vatjalaisista, inkerinsuomalaisista, vepsäläisistä kuin karjalaisistakin aiheista. Hän sävelsi sekä Kalevipojan että Kalevalan tekstejä. Hän kirjoitti noin 60 sarjaa ja yli 100 kuoroteosta. Laulusäveltäjä Tormiksen kuoropartituurit kehittyivät yli kuoromusiikin rajojen ja muuttuivat suoranaisiksi kuorosinfonioiksi.
Tormis opiskeli urkujensoittoa (opettajana August Topman), kuoronjohtoa ja sävellystä (opettajana Villem Kapp) Tallinnan konservatoriossa sekä sävellystä Moskovan konservatoriossa (opettajana Vissarion Šebalin). Hän työskenteli opettajana Tallinnan lastenmusiikkikoulussa vuosina 1955–1960 ja Neuvosto-Viron säveltäjäliiton neuvonantajana 1956–1969 sekä hoiti liiton varapuheenjohtajan tehtävää 1974–1989. Vapaana säveltäjänä hän toimi vuodesta 1969 alkaen.
Tormiksen puoliso oli teatterintutkija Lea Tormis (s. 1932). Heidän poikansa Tõnu Tormis (s. 1954) on valokuvataiteilija.
