Vene

Tämä artikkeli kertoo vesikulkuneuvosta. Vene on myös aikakauslehden nimi.
Pieni perämoottorivene
Vuoden 2012 Olympialaisissa pronssia Suomelle voittanut purjevene Elliott 6m harjoittelemassa Helsingin merisataman edustalla
Koskimelontaa kajakilla
Katamaraani eli monirunkovene syyskuussa 2006 Helsingin edustalla
Käytöstä poistettu soutuvene Utajärveltä
Suomen yleisin purjevene H-vene, joita on rakennettu Suomessa n. 1000 kappaletta
Pienehkö perämoottorivene

Vene on vedessä kulkeva alus, joka on laivaa pienempi. Tarkka rajanveto veneen ja laivan välille on hankalaa. Niiden erosta ei tiettävästi ole virallista määritelmää, mutta erään näkemyksen mukaan pituudeltaan yli 24-metrisiä aluksia voidaan pitää laivoina, koska niiden kuljettamiseen vaaditaan Suomessa tutkinto. Veneet jaetaan käyttövoimansa perusteella moottoriveneisiin, purjeveneisiin ja soutuveneisiin.

Venetyypit ja niiden määrät Suomessa

Erityyppisten veneiden määrä Suomessa
Venetyyppi kpl
soutuveneet, ei moottoria260 000
kanootit ja kajakit40 000
vesiskootterit2 500
perämoottoriveneet max 20 hv242 000
perämoottoriveneet yli 20 hv130 000
sisäperämoottoriveneet12 000
sisämoottoriveneet17 000
kevytpurjeveneet16 000
purjeveneet14 500
moottoripurjehtijat3 500
Yhteensä737 500

Vuonna 2005 valmistuneessa Merenkulkuhallituksen Veneilyraportissa veneiden määräksi Suomessa ilmoitetaan yli 737 000, joista moottorittomia soutuveneitä runsas kolmasosa. Toinen kolmasosa muodostuu pienistä moottoriveneistä. Venekannan rakenne heijastaa hyvin Suomen maantiedettä - järvien paljous ja pitkä rannikko luo tarpeen lyhyen ja pidemmän etäisyyden henkilökuljetuksiin soutamalla tai pienellä moottorilla varustetulla veneellä. Huviveneily Suomessa on muihin Pohjoismaihin, erityisesti Ruotsiin verrattuna vähäisempää. Suomen purjevenekanta on 34 000 venettä, kevytpurjeveneet mukaan luettuna, Ruotsin vastaava luku on 120 000. Maiden veneilytutkimukset eivät ole täysin yhteisverrallisia moottoriveneiden osalta, mutta Suomen yli 20 hevosvoiman moottoriveneiden määrään - 150 000 - vastaava luku lienee Ruotsissa noin 350 000. Suomi on maailman vesikulkuneuvotihein maa. Perhekunnista 35 prosentilla on yksi tai useampi vene. Suomi lienee myös maailman johtavia soutuvenemaita noin neljännesmiljoonan vahvuisella soutuvenekannallaan. Ruotsissa soutuveneitä on vain 160 000.

Euroopan unionin huvivenedirektiivissä tarkoitetaan ”huviveneellä” urheiluun tai vapaa-ajan viettoon tarkoitettua venettä, jonka rungon pituus on 2,5 metristä 24 metriin, tyypistä tai kuljetuskoneistosta riippumatta.

Runkotyypit

Veneet jaotellaan usein sen perusteella, pystyykö vene liukumaan.

Uppoumarunkoinen vene

Perinteinen vene syrjäyttää painonsa verran vettä ja on uppoumarunko. Uppoumarunkoisen käytännällinen nopeus on sidottu veneen pituuteen ja sitä sanotaan runkonopeudeksi. Veneen saavutettua runkonopeuden tehon lisäyksellä saavutettu nopeuden lisäys voi olla marginaalinen suhteessa polttoaineen kulutukseen.

Runkonopeus lasketaan siten, että otetaan neliöjuuri vesilinjan pituudesta ja tästä saatu luku kerrotaan 2,43. Vesilinjan pituus on se pituus joka mitataan veneen keskilinjasta, joka koskettaa vettä. Runkonopeus on siis se nopeus, jonka uppoumarunkoinen vene voi teoriassa saavuttaa. Veneet, jotka nousevat osittain tai kokonaan liukuun voivat ylittää runkonopeuden.

Liukuvarunkoinen vene

Liukuvavene on venetyyppi, joka liukuu veden päällä - liukuu, eikä täydessä vauhdissa syrjäytä massaansa vastaavaa määrää vettä. Liukuvanveneen pohja on usein terävä V-pohja tai terävämpi kuin uppoumaveneissä, mikä mahdollistaa ohjattavuuden suurissa ja hitaissa nopeuksissa. Liukuveneet saavuttavat liukuominaisuutensa johdosta suurempia nopeuksia kuin uppoumarunkoiset veneet. Niiden käyttö tosin edellyttää suhteessa painoon ja pituuteen suuritehoisempaa moottoria kuin esimerkiksi uppoumarunkoisessa veneessä. Myös joillakin urheilullisilla köliveneillä, purjejollilla ja purjekatamaraaneilla on mahdollista liukua.

Puoliliukuva vene

Joidenkin veneiden runkotyyppi on puoliliukuva. Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka vene ei nouse täysin liukuun, se kuitenkin nousee hiukan ja pystyy ylittämään runkonopeutensa selvästi ilman suurta tehon lisäystä.

Valmistusmateriaalit

Veneiden valmistusmateriaaleja ovat nykyään mm.

Varusteet

Veneen varustuksiin voivat kuulua:

Veneen peseminen

Luonnon saastumisen ehkäisemiseksi pesuvesi tulee johtaa erillisen puhdistusjärjestelmän läpi. Veneiden pohjissa käytetyistä myrkkymaaleista irtoaa pestessä kemikaaleja, jotka muuten valuvat pesuveden mukana ympäristöön. Osa kemikaaleista vaikuttaa vesistön koko ekosysteemiin kertyessään niin vesieliöihin kuin kasveihinkin. Maaleista löytyy myös yhä haitallisia tinayhdisteitä, vaikka niiden käyttö on ollut kiellettyä alle 25-metrisissä huviveneissä jo yli 20 vuotta.

Katso myös

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ Veneen ja laivan ero on veteen piirretty viiva[vanhentunut linkki]
  2. ↑ Veneilyn määrä ja taloudelliset vaikutukset Suomessa - Merenkulkuhallituksen julkaisuja 5/2005 (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. ↑ Veneilyn määrä ja taloudelliset vaikutukset Suomessa, Merenkulkulaitoksen julkaisuja 5/2005 (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. ↑ Taloussanomat 13.7.2012 - Venekansa vartoo, huvipursi pian ruotsalaiseen hintaan?
  5. ↑ Fakta om båtlivet i Sverige - Sweboat 2012[vanhentunut linkki]
  6. ↑ http://www.paatti.com/joe17/vene/vesilla/index.htm
  7. ↑ Hyvä puuvene tekee aina kauppansa – konkariveistäjä tuntee paatin salat Yle Uutiset. Viitattu 29.12.2020.
  8. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Finnboat www.finnboat.fi. Arkistoitu 24.9.2021. Viitattu 30.12.2020.
  9. 1 2 Näin syntyy ABS-vene Kipparilehti.fi. 29.4.2019. Viitattu 29.12.2020.
  10. ↑ Kipparilehti.fi: Klassikko: Terhi ABS Boats – Mökkirantojen luottopeli Kipparilehti.fi. 29.5.2022. Viitattu 21.9.2022.
  11. 1 2 3 4 5 6 7 Näin syntyy alumiinivene Kipparilehti.fi. 21.4.2019. Viitattu 30.12.2020.
  12. ↑ Arkistojen aarteita: Pioner Multi – Norjalaislääke ramppikuumeeseen Kipparilehti.fi. 8.9.2019. Viitattu 29.12.2020.
  13. 1 2 3 4 HS Turku | Puuveneiden korvaajasta tuli ongelmajätevyyhti – ”Veneitä on kaikkialla” Helsingin Sanomat. 13.11.2023. Viitattu 13.11.2023.
  14. ↑ Näin syntyy teräsvene Kipparilehti.fi. 25.4.2019. Viitattu 30.12.2020.
  15. ↑ Tutkimus: Veneiden pesuvesissä yhä myrkyllisiä aineita www.iltalehti.fi. Viitattu 12.2.2016. (suomeksi)

Aiheesta muualla