| Vileika (Вілейка, Вилейка) |
|
|---|---|
vaakuna |
|
Vileika |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | |
| Alue | Minskin alue |
| Perustettu | 1599 |
| Korkeus | 140–190 m |
| Väkiluku (10/2009) | 26 836 |
| Aikavyöhyke | UTC+3 |
Vileika (valkoven. Вілейка, ven. Вилейка, puol. Wilejka, liett. Vileika) on vuoden 2009 väestönlaskennan perusteella 26 836 asukkaan kaupunki ja Vileiskin hallintopiirin (ven. Вилейский р-н) keskus Valko-Venäjällä Minskin alueella, Minskistä luoteeseen. Koko hallintopiirissä asui väestönlaskennan mukaan 52 053 ihmistä.
Vileikan seudulta, Niemenjoen sivuhaaran Vilijan (Neris) hedelmällisesestä jokilaaksosta on löydetty arkeologisia esineitä kuten keramiikkaa 6.–4. vuosisadalta eaa. Tästä syystä Vileikan aluetta pidetään eräänä Valko-Venäjän kauimmin asutuista seuduista. Virallisesti Vileika perustettiin vuonna 1599. Monet kaupungin vanhimmista rakennuksista tuhoutuivat vuoden 1810 palossa, joten suuri osa vanhemmasta rakennuskannasta on peräisin vasta 1800-luvun jälkipuoliskolta tai 1900-luvun alusta.
Liikenneyhteyksistä tärkeimpiin kuuluvat pohjoisesta Mjadzelin suunnasta saapuva ja Maladzetšnan (20 km:n etäisyydellä) kautta Minskiin (yhteensä 98 km) johtava kantatie (P28) sekä rautatieyhteys (Polotsk-Vileika-Maladzetšna).
Pari kilometriä Vileikan kaupungin itäpuolella Vilija-joessa (Neris) on vesivoimala patoineen. Padon itäpuolella sijaitsee 27 kilometriä pitkä Vilijan tekojärvi, joka on Valko-Venäjän suurin tekoallas. Pääkaupunki Minsk käyttää allasta raakavesilähteenään.