| Villakot | |
|---|---|
Kevätvillakko (Senecio vernalis) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Kladi: | Koppisiemeniset Angiospermae |
| Kladi: | Aitokaksisirkkaiset Eudicots |
| Kladi: | Asteridit |
| Lahko: | Asterales |
| Heimo: | Asterikasvit Asteraceae |
| Alaheimo: | Asteroideae |
| Tribus: | Senecioneae |
| Suku: | Villakot Senecio L. |
| Tyyppilaji | |
|
|
| Katso myös | |
Villakot eli kantavillakot (Senecio) on kasvisuku asterikasvien heimossa. Suvussa on yli 1460 lajia. Villakoilla on kosmopoliittinen levinneisyys. Villakot sisältävät pyrrolitsidiinialkaloideja, jotka vaikuttavat pääasiassa maksaan aiheuttaen kroonisesti etenevää maksakirroosia. Villakkoja on käytetty värjäyksessä.
Villakot ovat yksi-, kaksi- tai monivuotisia. Monilla lajeilla lehdet sijaitsevat kierteisesti ja kukintona on keltakukkainen huiskilomainen mykeröstö. Suomessa on tavattu 13 kantavillakkolajia. Vain kalliovillakko on alkuperäislaji, peltovillakko on muinaistulokas ja loput lajit uustulokkaita.
Villakoihin kuuluu noin 1460 lajia, joten se on runsaslajisimpia asterikasvien sukuja ja kaikkein suurin, jos apomiktisia pikkulajeja sisältäviä voikukkia ja keltanoita ei huomioida. Villakoiden ja lähisukuisten kasvien sukurajojen määrittäminen on vaihdellut ja vaihtelee edelleen. Suvusta on aiemmin erotettu mehilehtiset ja puumaiset lajit ja muun muassa suvut mehivillakot (Kleinia) ja sineraariat (Pericallis). Myös vielä 2000-luvun alussa villakoihin luokitelluista kasveista on erotettu edelleen lajeja eri sukuihin. Suomenkielisessä nimistössä Senecio-sukuun kuuluvia lajeja on siirretty sukuihin: Bethencourtia, Curio, peijavillakot (Jacobaea) ja Roldana. Peijavillakoihin kuuluvat uusimman taksonomian mukaan Suomessa luonnonvaraisista villakoista ojavillakko, hamppuvillakko, liuskavillakko ja jaakonvillakko sekä koristekasvina viljelty hopeavillakko.
Suomessa luonnonvaraisena esiintyvät lajit:
Muita lajeja: