Viroidit ovat pieniä, 200–400 nukleotidin (nt) mittaisia, yksijuosteisia RNA-molekyylejä, jotka voivat aiheuttaa kasveille tauteja. Ne ovat pienimpiä tunnettuja taudinaiheuttajia ja voivat häiritä kasvisolujen normaaleja toimintoja. Viroidi on muodostunut paljaasta RNA:sta, joka muodostaa sisäisen emäsparimuodostuksen avulla tiukan laskoksen. Viroidit pystyvät replikoitumaan itsestään, mutta sen vaiheita ei tunneta yksityiskohtaisesti. Replikaatio tapahtuu kuitenkin isäntäsolun tumassa. Viroidit eivät koodaa proteiineja. Viroidit loisivat isäntäsoluissa tuhoisalla tavalla käyttäen hyväkseen viruksen RNA-kopiointimekanismeja. Tosin kuin RNA-viruksessa viroidissa ei ole proteiineja vaan se koostuu pelkästä RNA:sta.
Viroideissa on monesti noin 200–400 emästä, kun taas pienimmissä viruksissa emäksiä on noin 2 000. Pienin tunnettu viroidi on 220 emäksen mittainen scRNA. Virusoidi on viroidia muistuttava RNA-geeni, joka kulkee "loisena" viruksen sisällä.
Ihmisen patogeeni hepatiitti D muistuttaa viroideja.