Vladimir Propp

Vladimir Jakovlevitš Propp (Владимир Яковлевич Пропп, 29. huhtikuuta (J: 17. huhtikuuta) 1895 Pietari – 22. elokuuta 1970 Leningrad) oli venäläinen strukturalisti, joka tutki venäläisten kansansatujen juonirakenteita pyrkien löytämään niiden yksinkertaisimmat elementit. Hänen kirjansa Kansansadun rakenne (Морфология сказки, Morfologija skazki) julkaistiin venäjäksi jo vuonna 1928, mutta länsimaissa siihen ei juuri kiinnitetty huomiota ennen 1950-lukua, jolloin teos käännettiin englanniksi. Kirja vaikutti voimakkaasti Claude Lévi-Straussiin ja Roland Barthesiin. Perhetaustaltaan Propp oli volgansaksalainen.

Propp toi venäläisten formalistien lähestymistavan narratologiaan. Formalistit jakoivat kertomusten lauserakenteet pieniksi analysoitaviksi elementeiksi, morfeemeiksi. Propp käytti samaa metodia analysoidessaan kansansatuja. Hän sivuutti kertomusten sävyn ja tyylikeinot ja keskittyi jakamaan venäläiset kansansadut niiden pienimpiin toiminnallisiin rakenneosiin, joita hän kutsui funktioiksi. Analysoimalla satojen satujen henkilötyyppejä ja toimintaa Propp tuli siihen johtopäätökseen, että perinteisissä venäläisissä kansansaduissa oli vain 31 yleistä ja toistuvaa peruselementtiä. Kaikki funktiot eivät välttämättä esiintyneet yksittäisessä sadussa.

Proppin mukaan elementit eli funktiot vastasivat tiettyä toimintaa ja esiintyivät aina samassa järjestyksessä. Esimerkkejä Proppin erottamista elementeistä olivat "Sankarille osoitetaan kielto ", "Kieltoa rikotaan", "Väärä sankari tai konna paljastuu" ja "Sankari menee naimisiin ja nousee valtaistuimelle". Säännönmukaisesti satu päättyi funktioihin "Konna saa rangaistuksensa" ja "Sankari menee naimisiin ja nousee valtaistuimelle".

Lisäksi Propp löysi kaikkiaan seitsemän ihmesaduissa toistuvaa roolia tai perushahmoa, joita voidaan verrata A. J. Greimasin aktanttimallin aktantteihin:

1. sankari
2. prinsessa (tavoiteltu henkilö)
3. vastustaja (konna)
4. maagisten kykyjen lahjoittaja
5. lähettäjä
6. auttaja
7. väärä sankari

Proppin tutkimuksilla on sittemmin ollut suuri vaikutus muun muassa elokuvakäsikirjoituksen teoriaan.^{selvennälähde?}

Kansansadun funktiot

Alkutilanne: perheenjäsenet ja sankari esitellään

1. Poissaolo, joku perheenjäsen on poissa
2. Kielto, sankarille osoitetaan kielto
3. Rikkomus, kieltoa rikotaan, yleensä konna esiintyy ensi kerran
4. Tiedustelu, konna yrittää saada tietoa
5. Toimitus, konna saa tiedon uhrista
6. Petos, konna yrittää huiputtaa uhria
7. Osanotto, uhria petkutetaan
8. Käännekohta, konna vahingoittaa perheenjäsentä tai perheenjäseneltä puuttuu jotain tai hän toivoo jotain; tämä on keskeinen funktio, sillä sen seurauksena tarina lähtee liikkeelle
9. Välitys, onnettomuus paljastuu ja sankaria lähestytään tai häntä käsketään tai hänet lähetetään apuun
10. Vastarinta, sankari päättää vastustaa epäonnea
11. Lähtö, sankari jättää kotinsa
12. Ensimmäinen lahjoittajan funktio, sankaria koetellaan ja hän saa auttajan
13. Sankarin reaktio, sankari reagoi tulevan lahjoittajan toimiin
14. Auttajan hyväksyntä, sankari hyväksyy avun
15. Opastus, sankari aloittaa etsinnän
16. Kamppailu, sankari ja konna avoimessa taistelussa
17. Merkintä, sankari merkitään
18. Voitto, konna voitetaan
19. Selvitys, alkuperäinen onnettomuus tai puute poistetaan
20. Paluu, sankari palaa
21. Takaa-ajo, sankaria ajetaan takaa
22. Pelastus, sankari pelastuu takaa-ajajien käsistä
23. Tunnistamaton paluu, sankari saapuu kotiinsa tai muuhun paikkaan, jossa häntä ei tunnisteta
24. Perusteeton vaatimus, väärä sankari esittää perusteettoman vaatimuksen
25. Vaikea tehtävä, sankari saa vaikean tehtävän
26. Ratkaisu, tehtävä ratkaistaan
27. Tunnistaminen, sankari tunnistetaan
28. Paljastuminen, väärä sankari tai konna paljastuu
29. Muodonmuutos, sankari saa uuden ulkomuodon
30. Rangaistus, konna saa rangaistuksen
31. Häät, sankari menee naimisiin ja/tai nousee valtaistuimelle

Lähteet

• Serena Grazzini: Der strukturalistische Zirkel. Theorien über Mythos und Märchen bei Propp, Lévi-Strauss, Meletinskij. Wiesbaden 1999 (DUV: Literaturwissenschaft).
• Reinhard Breymayer: Vladimir Jakovlevič Propp (1895–1970) – Leben, Wirken und Bedeutsamkeit. In: Linguistica Biblica 15/16 (1972), 36–77 (67–77 Bibliographie).
• Hosiaisluoma, Yrjö: Kirjallisuuden sanakirja. WSOY, 2003. ISBN 951-0-27401-1
• Vilmos Voigt: Propp, Vladimir Jakovlevič. In: Enzyklopädie des Märchens Bd. 10 (2002), 1435-1442.