Walter Erko (28. marraskuuta 1911 Pietari, Venäjän keisarikunta – 18. joulukuuta 1998 Helsinki) oli suomalainen opettaja, joka teki pitkän uran Helsingin koulutoimessa muun muassa kaupungin koulutoimenjohtajana ja koulusuunnittelutoimiston päällikkönä 1970–1974. Hän sai kouluneuvoksen arvonimen 1971.
Viittä kieltä sujuvasti taitanut Erko syntyi tsaarinajan Pietarissa. Hän valmistui kansakoulunopettajaksi 1934, tuli ylioppilaaksi 1943 ja suoritti filosofian kandidaatin tutkinnon 1946 pääaineenaan slaavilainen filologia. Hän suoritti kasvatustieteen jatko-opintoja ASLA-Fulbright-stipendillä Columbian yliopistossa New Yorkissa 1954.
Erko toimi Helsingin suomenkielisten kansakoulujen erityisopettajana 1936–1951 ja samalla vt. kansakouluntarkastajana 1948–1950. Tarkastajaura jatkui myöhemmin Helsingin 2. tarkastajana 1956–1962 sekä 1. tarkastajana 1962–1970. Helsingin kaupungin koulutoimenjohtajaksi Erko valittiin 1970, neljä vuotta ennen eläkeikäänsä.
Walter Erkon kaudella pääkaupungin kansakoululaitos kehittyi monin tavoin tulossa olleen peruskoulu-uudistuksen edellä. Kymmeniä uusia kouluja rakennettiin, erityisopetus uudistui, kieltenopetusta tehostettiin ja terveydenhoitoa sekä koululaisten kesävirkistystoimintaa kehitettiin. Erkon ja hänen kollegojensa suunnittelutyön pohjalta perustettiin vuonna 1977 Helsingin kouluvirasto.