Isard syntyi vuonna 1919 Philadelphiassa juutalaiseenmaahanmuuttajaperheeseen. Hän valmistui Temple-yliopistostamatematiikka pääaineenaan vuonna 1939 ja jatkoi opintojaan Harvardin yliopistossa, jossa hän kiinnostui taloudellisen toiminnan sijoittumisesta, liikenteen kehityksestä ja alueellisista kasvusykleistä. Toisen maailmansodan aikana hän oli aseistakieltäytyjä ja käänsi saksalaisia sijaintiteoreetikkoja englanniksi, mikä vahvisti hänen kiinnostustaan sijaintiteoriaan. Sodan jälkeen hän syvensi tutkimustaan Harvardissa ja työskenteli Wassily Leontiefin panos–tuotos-tutkimusprojektissa, kehittäen samalla opetustaan alueellisesta kehityksestä.
Alueellisen tieteen perustaminen
Isard nousi kansainvälisesti tunnetuksi teollisen sijaintiteorian ja alueellisen analyysin menetelmien kehittäjänä. Hän perusti vuonna 1954 Regional Science Associationin, joka kokosi yhteen taloustieteilijöitä, maantieteilijöitä, sosiologeja sekä kaupunki- ja aluesuunnittelijoita Pohjois-Amerikasta, Euroopasta ja Aasiasta. Hän siirtyi Pennsylvanian yliopistoon, jossa hän perusti alan ensimmäisen Regional Science -ohjelman ja Journal of Regional Science -lehden. Hänen johdollaan myönnettiin myös ensimmäinen tohtorin tutkinto alueellisessa tieteessä. 1960-luvulta lähtien hän laajensi toimintaa Eurooppaan ja Aasiaan, ja kansainväliset konferenssit ja kesäinstituutit vakiinnuttivat alueellisen tieteen maailmanlaajuisen aseman. Regional Science Association kehittyi myöhemmin maailmanlaajuiseksi Regional Science Association Internationaliksi.
Alueellisen tieteen määritelmä ja metodologia
Isardin mukaan alueellisen tieteen määritelmä ei ole yksiselitteinen, mutta se tutkii sosiaalisia ongelmia, joilla on alueellinen tai paikkaan liittyvä (spatiaalinen) ulottuvuus, yhdistäen analyyttistä ja empiiristä tutkimusta. Hänen työssään korostui kiinnostus päätöksenteon ja konfliktinratkaisun teemoihin, joskus spatiaalisuuden kustannuksella. Hän käytti erityisesti panos–tuotos-malleja alueellisten talouksien kuvaamiseen ja sosiaalisten sekä ympäristöön liittyvien ongelmien analysointiin. Myöhemmin hän laajensi tarkasteluaan globaaliin mittakaavaan, korostaen, että alueita ja kaupunkeja tulisi tutkia osana maailmanlaajuista järjestelmää kansainvälisen tiedonkeruun ja panos–tuotos-taulukoiden avulla.
Keskeiset teokset ja teoriat
Isardin keskeisiin teoksiin kuuluvat Location and Space Economy (1956), Methods of Regional Analysis (1960) ja General Theory (1969). Hän kehitti aluetalousmalleja, siirtolaisuus- ja gravitaatiomalleja sekä yleisen tasapainoteorian aluejärjestelmille. Lisäksi hän esitteli agglomeraatioetujen käsitteen, joka selittää yritysten hyötyjä sijoittuessaan lähekkäin yhteisten palveluiden, työvoiman ja yhteistyömahdollisuuksien vuoksi. Isard korosti panos–tuotos-malleja, joita hän sovelsi teollisuuden rakenteiden, kasvun vaikutusten, ympäristökonfliktien ja ekologisen laadun analysointiin. Hänen teoriansa ovat muovanneet nykyaikaista alueellista suunnittelua ja talouspolitiikkaa tarjoamalla kehyksen alueiden välisten riippuvuuksien ja kestävän talouskehityksen hahmottamiseen.
Rauhantutkimus
Isard suuntautui myös rauhantutkimukseen ja perusti vuonna 1963 Peace Research Societyn, jonka myöhemmäksi nimeksi muodostui Peace Science Society (International). Hän perusti Pennsylvanian yliopistoon rauhantieteen jatko-opinto-ohjelman ja vuonna 1993 julkaisun Peace Economics, Peace Science and Public Policy edistääkseen rauhantaloustieteen ja -tieteen tutkimusta. Hän kokosi yhteen taloustieteilijöitä, poliittisia tutkijoita, psykologeja, päätöksenteorian ja peliteorian asiantuntijoita sekä neuvottelijoita kehittämään konfliktien hallintaa ja ratkaisua.
Myöhäinen ura ja perintö
Isard siirtyi Cornellin yliopistoon vuonna 1979, jossa hän jatkoi tutkimusta, opetusta ja institutionaalista rakentamista pitkälle yli 90-vuotiaaksi. Hänen johdollaan kehittyivät alueellisen tieteen ja rauhantieteen jatkokoulutusohjelmat, jotka kouluttivat kymmeniä tohtoreita. Hän julkaisi yli 25 kirjaa ja 300 artikkelia, sai useita kunniatohtorin arvoja ja valittiin Yhdysvaltain kansalliseen tiedeakatemiaan. Isard muistetaan tinkimättömänä tutkijana, moraalisesti rohkeana ajattelijana ja kannustavana kollegana, joka rakensi siltoja eri alojen tutkijoiden välille ja edisti rauhaa ja ymmärrystä.
