Wegelius

Wegelius-suvun vaakuna.

Wegelius on suomalainen sivistyneistösuku.lähde? Osa sukuun kuuluvista on suomentanut nimensä, muun muassa muotoihin Valvanne, Vuorjoki ja Siivola.

Suku polveutuu vuonna 1682 kuolleesta talonpoika Tuomas Jaakonpoika Upasta, joka asui Seinäjoen Uppalan talossa. Hänen kuudesta pojastaan kaksi sekä kolmannen pojanpoika ottivat ajan tavan mukaan opin­tielle lähdettyään latinalaiselta kuulostavan sukunimen. Nimi muodostettiin kääntämällä Seinäjoen nimi ruotsiksi: Wäggälv, mistä sukunimeksi muodostettiin ensin Weggelfius, myöhemmin Wegelius. Suku tunnettiin sittemmin pitkään pappissukuna.

Suvun tunnettuja jäseniä

Aakkosjärjestys

Lähteet

  1. ↑ Otavan Iso tietosanakirja, 9. osa (Tse-Visc), art. Wegelius, Otava 1965
  2. ↑ Wegelius, Tietosanakirja. Osa 10, palsta –78. Tietosanakirja-osakeyhtiö 1919
  3. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 Jouko Vahtola ja Veli-Matti Autio: Wegelius (1600-) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 30.7.2007. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  4. 1 2 Uusi sukukirja 1. Toimituskunta Olavi Wanne, A. R. Cederberg, Ragnar Rosen, Gunnar Soininen. Suomen Sukututkimusseuran julkaisuja 16. Kustannusosakeyhtiö Otava, Helsingissä 1943-1946.
  5. 1 2 Sillanpää-Jenssen, Tuulilki: Vänrikin tarina: Karl Gustav Polviander; Porin rykmentin lipunkantaja. Teoksessa Vänrikin tarina: Karl Gustav Polviander; Porin rykmentin lipunkantaja, Sillanpää-Janssen. Helsinki: Tuulikki Sillanpää-Janssen, 2009. ISBN 978-952-92-5882-6
  6. 1 2 Valvanne, Väinö Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  7. 1 2 Kuolleita: Sosiaalineuvos Kersti Vuorjoki. Ensimmäinen kätilötoimen tarkastaja oli kätilö koko sydämeltään. Helsingin Sanomat, 12.10.1991, s. 5. Näköislehti (maksullinen).
  8. 1 2 Vuorjoki, Arto: Synnytyslääkärin joulukirkko Duodecim. 23/1995. Viitattu 24.9.2023.