Weikko Otto Pakarinen (12. maaliskuuta 1884 Joensuu – 29. kesäkuuta 1930 Jyväskylä) oli suomalainen oppikoulun opettaja ja suomentaja.
Weikko Pakarisen vanhemmat olivat kauppias Antti Pakarinen ja Elisabet Hirvonen. Pakarinen pääsi ylioppilaaksi Joensuun lyseosta 1902 ja valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi 1905 ja filosofian maisteriksi 1907. Pakarinen toimi aluksi historian ja suomenkielen lehtorina Joensuun lyseossa 1905–1906 sekä Kokkolan yhteiskoulussa 1907. Hän oli sitten historian, suomenkielen ja latinankielen lehtorina 1907–1913 Iisalmen yhteiskoulussa ja oli kolmisen vuotta myös koulun johtajana. Iisalmesta Pakarinen siirtyi Ouluun, missä hän oli Oulun reaalilyseon historian ja suomenkielen vanhempana lehtorina 1913–1916. Koulun muututtua keskikouluksi Pakarinen jäi samojen aineiden lehtoriksi ja koulun rehtoriksi. Oulun maanviljelys- ja teollisuusjaostoisen lyseon historian, yhteiskuntaopin ja suomenkielen opettajana sekä koulun johtajana Pakarinen toimi 1918–1922. Vuonna 1922 Pakarinen siirtyi Turkuun Turun klassillisen lyseon latinan ja kreikan kielten vanhemmaksi lehtoriksi. Hän hoiti samalla Turun yliopistossa latinan kielen opetusta pro exercitio-koetta varten ja luennoi latinan kielen alalta romaanista filologiaa opiskeleville. Vuodesta 1927 lähtien hän antoi myös Jyväskylän kesäyliopistossa latinan kielen opetusta.
Pakarinen kuului Iisalmen kunnanvaltuustoon sekä Iisalmessa ja Oulussa kunnallisiin lautakuntiin. Pakarinen oli myös tunnettu latinan ja kreikan kielten oppikirjojen laatija.
Weikko Pakarinen oli naimisissa vuodesta 1909 Aili Braxin kanssa. Weikko Pakarisen sisar oli oopperalaulaja Maikki Järnefelt-Palmgren o.s. Pakarinen.
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
