Widsith on 144:stä säkeestä koostuva runo, joka on kirjoitettu muinaisenglanniksi. Runo alkaa erisnimeksi ymmärretyllä sanalla Widsith, jolla koko runo yleisesti tunnetaan. Runon arvioidaan olevan peräisin 500–600-luvuilta, ja sen vanhin kirjallinen muoto on löydetty Exeter-kirjasta (Exeter Book, Codex Exoniensis), joka on kirjoitettu 900-luvulla. Runon sisältö on suurimmaksi osaksi luettelomainen yleiskatsaus kansainvaellusajan Euroopan kansoista, kuninkaista ja sankareista. Alkusanojen ja loppukaneetin lisäksi runo koostuu kolmesta luettelosta: ensimmäiseksi käsitellään kuninkaat muodossa "[kuninkaan nimi] hallitsi [kansan nimi]" ja "[kuninkaan nimi] [kansan nimi]", toiseksi käsitellään kansat, joiden luona kertoja on käynyt muodossa "olin [kansan nimi] luona ja [kansan nimi] luona olin", kolmanneksi luetellaan goottilaiset sankarit, joiden luona kertoja vieraili muodossa "[sankarin nimi] etsin käsiini ja [sankarin nimi] ja [sankarin nimi]."
Runo sisältää lyhyen maininnan finnien Cælic-nimisestä kuninkaasta. Runossa mainitaan erikseen myös scridefinnit, joiden on tulkittu tarkoittavan saamelaisia. Widsith on ensimmäinen teksti, jossa tehdään selkeä ero näiden kahden välille. Cælic-nimen yhteydellä Kalevaan on useampikin tutkija spekuloinut, mutta mitään varmaa nimestä ei voida sanoa. Mikko Heikkilän mukaan Cælicin ja Kaleva-nimen rinnastus ei ole äänteellisistä syistä uskottava.
Runon 24 ensimmäistä säettä on esitetty seuraavassa: