Wilhelm Ruuth

Wilhelm Ruuth.

Johan Wilhelm Ruuth (12. toukokuuta 1854 Rauma – 18. maaliskuuta 1928 Helsinki) oli suomalainen historioitsija.

Elämä

Ruuthin vanhemmat olivat kauppalaivuri Johan Ruuth ja Edla Charlotta Hahnsson. Hän pääsi ylioppilaaksi Vaasan kymnaasista 1872 ja valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi 1876 ja lisensiaatiksi 1882. Ruuth oli aluksi opettajana Porissa, Helsingissä ja Viipurissa kunnes hän vuonna 1885 meni ensin tilastollisen päätoimiston ja sitten Suomen valtionarkiston aktuaariksi. Hän oli Valtionarkiston arkkivaari vuodesta 1905 ja valtionarkistonhoitaja vuosina 1917–1926. Hän julkaisi paikallishistorioita, muun muassa Turun, Porin, ja Viipurin kaupunkien historiat. Hän toimi Maailmanhistoria-julkaisun päätoimittajana 1912–1922. Hän sai professorin arvonimen 1921. Ruuthin ja hänen vaimonsa Hiljan, o.s. Tolpo, poika oli aktivisti, tutkija ja suomalaisuuden teoreetikko Yrjö Ruuth, myöhemmin Ruutu.

Julkaisut

Toimituksia

Suomennoksia

Lähteet

  1. 1 2 Wilhelm Ruuth. Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu.
  2. ↑ Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1966, osa 7 p. 777.
  3. ↑ Soikkanen 1991, 9, 15–16.
  4. ↑ J. W. Ruuth 70-vuotias, Aamulehti, 11.05.1924, nro 109, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Kirjallisuutta

Aiheesta muualla

Tämä tieteilijään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.