| Winston Rodney | |
|---|---|
Spear vuonna 2023 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 1. maaliskuuta 1948 |
| Kansalaisuus | |
| Muusikko | |
| Taiteilijanimi | Burning Spear |
| Aktiivisena | 1969– |
| Tyylilajit | Roots reggae ja Dub |
| Levy-yhtiöt | Studio One, Island Records ja Burning Music (käännä suomeksi) |
| Aiheesta muualla | |
| www.burningspearwebsite.com | |
Löydä lisää muusikoitaMusiikin teemasivulta |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Burning Spear (oik. Winston Rodney, s. 1. maaliskuuta 1948 Saint Ann’s Bay) on jamaikalainen roots reggae -laulaja ja -muusikko. Hänen musiikkiinsa liittyy olennaisesti rastafari-liikkeen uskonnollinen sanoma. Burning Spearin debyyttialbumi Studio One Presents Burning Spear julkaistiin vuonna 1973.
Burning Spear on voittanut kahdesti Grammy-palkinnon parhaasta reggae-albumista: ensimmäisen vuonna 2000 albumillaan Calling Rastafari ja toisen vuonna 2009 albumillaan Jah is Real. Artistin kolmas albumi, jamaikalaissyntyisestä ihmisoikeustaistelijasta kertova Marcus Garvey (1975) valittiin vuonna 2005 hakuteokseen 1001 albumia jotka jokaisen on kuultava edes kerran eläessään.
Burning Spear on esiintynyt Suomessa ainakin 1987 Mikkelissä, 1988 Nummirockissa, 1990 Helsingissä, 1992 Ruisrockissa ja 2001 Helsingissä.

Burning Spearin musiikissa yhdistyy roots-reggae ja soulvaikutteinen laulu afrikkalaisiin rytmeihin. Siinä on vaikutteita afrikkkalaisesta laulutavasta ja rastafarien chant-laulusta. Lauluissa on usein yksinkertainen melodia ja groovea, hieman jazzahtavuutta. Soittimissa on usein voimakas basso, saksofoni, trumpetti ja erilaisia lyömäsoittimia. Erityisen ominaista on voimakas rytmi ja puhallinsoittimet.
Sanoituksissa on usein vaikutteita ja lainauksia Raamatusta sekä Haile Selassien ja Marcus Garveyn puheista ja kirjoituksista. Useissa lauluissa peräänkuulutetaan ja nostetaan esiin yhteiskuntakritiikkiä, sosiaalista oikeudenmukaisuutta, kapinallisuutta ja mustaa itsetietoisuutta.