Wolt on suomalainen vuonna 2014 perustettu teknologiayritys, joka välittää ruokaa kotiinkuljetuksena omalla verkkoalustallaan. Woltin mobiilisovelluksella tai verkkosivuilta asiakkaat voivat tilata ruokaa ja päivittäistavaroita alustan ravintola- ja kauppiaskumppaneilta ja joko noutaa tilauksen itse tai saada sen kotiinkuljetettuna. Vuoden 2020 aikana yritys laajensi kuljetukset ravintolaruoasta ruokakauppaostoksiin sekä muihin päivittäistavaroihin. Woltilla on lisäksi myös oma päivittäistavaroiden verkkokauppa, Wolt Market. Toukokuussa 2022 yhdysvaltalainen paikallisen verkkokaupan yhtiö DoorDash osti Woltin.
Marraskuussa 2021 yhdysvaltalainen ruoan tilauspalvelu DoorDash ja Wolt kertoivat päässeensä sopimukseen, jossa DoorDash ostaa Woltin noin seitsemällä miljardilla eurolla. Kauppa toteutui toukokuussa 2022. Kauppahinta maksettiin DoorDashin osakkeilla, ja Woltista tuli DoorDashin omistama.
Ennen DoorDashiin yhdistymistä Wolt keräsi yhteensä 856 miljoonaa euroa rahoitusta. Sen sijoittajiin kuuluvat muun muassa ICONIQ Capital, Highland Europe, 83North, EQT Ventures, Inventure, Lifeline Ventures, Supercellin perustaja ja toimitusjohtaja Ilkka Paananen ja Nokian hallituksen entinen puheenjohtaja Risto Siilasmaa.
Kilpailu- ja kuluttajaviraston on arvioinut Woltin markkinaosuudeksi Suomessa 70-80% ravintolaruoan tilaus- ja kuljetusalustojen markkinasta.
Wolt neuvottelee komissiot ravintoloiden ja kauppojen kanssa tapauskohtaisesti, mutta ne ovat yleensä vähintään 25-30%.
Woltin lähetit ovat perinteisesti toimineet itsenäisinä yrittäjinä (lukuun ottamatta Saksaa), jotka voivat päättää milloin, missä ja kuinka paljon he työskentelevät. Yrittäjinä lähettien on itse maksettava laskuttamastaan palkkiosta kaikki työn sivukulut, kuten eläkemaksut, sosiaaliturvamaksut ja työvälinekulut. Heidän eläke- ja sairausajan turvansa hoidetaan Suomessa tyypillisesti YEL-vakuutuksen (yrittäjän eläketurva) kautta. Esimerkiksi autoa käytettäessä bensa-, vakuutus- ja muut kulut kuuluvat yrittäjän maksettavaksi, mutta ovat yrityksensä verotuksessa vähennyskelpoisia. Woltin mukaan noin kolmannes läheteistä on täysipäiväisiä. Noin neljännes on opiskelijoita.
Maahanmuuttajia on huomattava osa esimerkiksi Helsingissä ja heistä osan on todettu työskentelevän Woltille ilman oleskelu- tai työlupaa. Vuosina 2019-2020 poliisi sai kiinni kymmeniä luvattomia kuljettajia liikennevalvonnan yhteydessä.
Suomessa Wolt-alustalle lähetiksi jonotti vuonna 2025 jopa 20 000 ihmistä. Woltin aktiivisten lähettien määrä oli tuolloin noin 6 400 ihmistä.
Sovellus ja toimeksiantomalli
Woltin sovellus yhdistää ravintola- ja kauppiaskumppanit, lähettikumppanit ja kuluttaja-asiakkaat. Asiakas tekee tilauksen sovelluksessa, ja yhteistyökumppanin hyväksyttyä tilauksen sovellus luo kuljetustoimeksiantoehdotuksen ja määrittää siitä maksettavan palkkion. Ehdotus tarjotaan sovellukseen kirjautuneena olevalle lähettikumppanille, joka valikoituu sijainnin, lähetin itsensä määrittämän tilan ja käytössä olevan kulkuneuvon perusteella. Jos lähettikumppani ei hyväksy ehdotusta minuutin kuluessa tai hylkää sen, toimeksiantoa tarjotaan seuraavalle lähettikumppanille.
Lähettikumppanit saavat kuljetustoimeksiannosta kiinteän palkkion, joka perustuu toteutuneisiin toimituksiin eikä käytettyyn aikaan. Lähetti voi sovelluksessa valita myös muita vapaana olevia kuljetustoimeksiantoja ja suunnitella oman reittinsä nouto- ja toimituspaikkojen perusteella. Hyväksytystä toimeksiannosta voi myös luopua, jolloin sitä tarjotaan seuraavalle lähetille. Lähettikumppaneilla on oikeus tarjota kuljetuspalveluja myös muille palveluntarjoajille, mukaan lukien Woltin kilpailijoille.
Huhtikuusta 2025 alkaen lähettikumppaneilla on ollut oikeus käyttää sijaista vapaasti ilman ilmoitusvelvollisuutta Woltille. Lähettikumppani on kuitenkin vastuussa kaikista tilillään tehdyistä toimituksista. Lähetit sitoutuvat noudattamaan elintarviketurvallisuuslainsäädäntöä, jossa muun muassa ruoka-annoksille on asetettu yhden tunnin enimmäiskuljetusaika.
Lähettien oikeudellinen asema
Korkein hallinto-oikeus päätti ennakkoratkaisussaan 22. toukokuuta 2025 (KHO 2025:41), että Woltin ruokalähettien työ täytti vuonna 2021 kaikki työsopimuslain mukaiset työsuhteen tunnusmerkit. KHO katsoi, että Wolt kykeni hallinnoimansa digitaalisen alustan avulla seuraamaan ja valvomaan lähettien työsuoritusta, mukaan lukien läheteille asetetut laatuvaatimukset. Woltilla oli palvelusopimuksen perusteella oikeus yksipuolisesti alentaa lähetin palkkiota ja päättää sopimus välittömästi. KHO:n mukaan lähetit olivat kokonaisuutena arvioiden alisteisessa asemassa Woltiin nähden ja lähettien itsenäisyys oli osin vain näennäistä ja peitti todellisen työsuhteen. KHO katsoi kuitenkin, että lähetit eivät kuulu työaikalain piiriin, koska he voivat itse päättää työajoistaan.
Wolt haki KHO:n ennakkopäätöksen purkamista syyskuussa 2025 sekä asia- että prosessiperusteilla. Asiaperusteena Wolt esitti, että ratkaisu perustui ilmeisesti väärään lain soveltamiseen, kun unionin tuomioistuimen Yodel Delivery Network -asiassa (C-692/19) antamaa määräystä ei oltu otettu huomioon. Menettelyvirheenä Wolt vetosi siihen, että unionin tuomioistuimelta ei pyydetty ennakkoratkaisua työaikadirektiivin tulkinnasta.
KHO hylkäsi purkuhakemuksen 19. maaliskuuta 2026 ja totesi, että asiassa ei ole tapahtunut sellaista menettelyvirhettä, väärää lain soveltamista tai erehdystä, joka olisi voinut vaikuttaa päätökseen. KHO perusteli hylkäystä 28 kohdalla ja katsoi muun muassa, että Yodel-ratkaisu koski eri oikeudellista kysymystä eikä lain soveltamiskysymyksen tulkinnanvaraisuus muodosta perustetta lainvoimaisen päätöksen purkamiselle.
Purkuhakemuksen hylkäämisen jälkeen Wolt ilmoitti ottaneensa Suomessa käyttöön niin sanotun kahden mallin ratkaisun, jossa lähetit voivat toimia joko yrittäjinä tai työntekijöinä. Yhtiön mukaan se neuvottelee työehtosopimuksesta työsuhteisille läheteille. Woltin mukaan hallitus valmistelee EU:n alustatyödirektiivin pohjalta kansallista lainsäädäntöä vuoden 2026 loppuun mennessä.
Lähetin ansiot Suomessa
Vuonna 2023 verottaja jakoi mätkyjä Suomessa laskutuspalvelua käyttäville läheteille, jotka olivat nostaneet palkkiota verovapaina matkakustannuksina säädösten vastaisesti.
Vuonna 2023 Wolt muutti palkkiomalliaan Suomessa ja kertoi, että kuljetustoimeksiantoihin käytetyltä ajalta lähettikumppanit laskuttavat keskimäärin 25-26 euroa tunnissa. 2025 Yle raportoi laskutuksen olevan 20-21 euroa. Odotusajan huomioiden kuljettajan tuntilaskutus jää tätä pienemmäksi. Tästä summasta vähennetään mm. ALV, tyEL, työttömyysvakuutus, tapaturmavakuutus ja ennakonpidätys. Woltin mukaan lähetti tekee Suomessa keskimäärin 14 tuntia toimituksia viikossa vuonna 2025. Woltin mukaan alusta sopii parhaiten osa-aikaiseen lisätulojen hankkimiseen. Vuonna 2025 Suomessa tehdyn haastattelututkimuksen mukaan lähetin keskimääräiseksi tuntiansioksi laskettiin 7,30 euroa. Palvelualojen ammattiliiton seurannassa todettiin 60 tuntia viikossa töitä tehneen lähetin tuntiansioksi 3,93 euroa ennen veroja.
Esimerkinomaisesti: 70 tunnin työrupeama 50 tunnin "aktiiviajalla", jolloin lähetti toimittaa lähetyksiä, toisi 20 euron tuntilaskutuksella 1000 euron kokonaislaskutuksen yrittäjälle. Kun tästä vähennetään laskutuspalvelun palkkiot, ALV ja pakolliset kulut niin 20% ennakonpidätyksellä summasta jäisi noin 557 euroa nettopalkkaa maksettavaksi palkkana tilille. 70 tunnin työrupeamalla efektiivinen tuntipalkka tällöin olisi noin 8€.
Protestit ja palkkiomallien muutokset
Vuonna 2022 raportoitiin Woltin palkkiomallin muutoksesta, joka aiheutti mielenosoituksen. Woltin mukaan uudistuksesta ei tiedotettu riittävän hyvin ja sen ei pitäisi merkittävästi vaikuttaa palkkioihin.
Vuonna 2023 Wolt-kuljettajat menivät lakkoon Jyväskylässä ja osoittivat mieltään Kampissa, koska sopimusehdot huononivat heidän mukaansa. Woltin mielestä ehdot eivät huonontuneet ja palkkiot jopa kasvoivat muutosten myötä. Autolla työskentelevien ansiot putosivat Ylen mukaan merkittävästi eikä auton käyttäminen kantakaupungissa ollut enää järkevää ruokakuljetuksiin.
Vuonna 2025 Kouvolan Wolt-kuljettajat suunnittelivat menevänsä lakkoon palkkioiden pienenemisen vuoksi, mutta Woltin mukaan palkkiomallia ei oltu muutettu merkittävästi.
Verotus Suomessa
Verohallinto katsoi vuonna 2021 ennakollisen keskustelun muistiossa, ettei Woltin lähettikumppaneille maksettuja palkkioita veroteta palkkana vaan työkorvauksena. Wolt kohteli lähettejä verotuksellisesti yrittäjinä, jotka laskuttivat palkkionsa itse.
Keskusverolautakunta päätti 27. elokuuta 2025 ennakkoratkaisussaan (KVL 37/2025), että lähettikumppanin Woltilta palvelusopimuksen perusteella saamat palkkiot ovat lähettikumppanin palkkaa, josta Woltin tulee toimittaa ennakonpidätys. Tapauksessa lähettikumppani toimi avoimen yhtiön kautta, mutta keskusverolautakunta katsoi palkkioiden olevan yhtiömiehen henkilökohtaista palkkatuloa eikä yhtiön elinkeinotuloa. Wolt valitti päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
KHO hylkäsi Woltin valituksen 13. toukokuuta 2026 äänin 3–2 ja piti voimassa keskusverolautakunnan ratkaisun. KHO viittasi ennakkopäätökseensä KHO 2025:41, jossa se oli katsonut lähettien ja Woltin välisen oikeussuhteen täyttävän työsopimuslain mukaiset työsuhteen tunnusmerkit, ja katsoi samojen seikkojen ratkaisevan myös verotuskysymyksen ennakkoperintälain 13 §:n 1 momentin 1 kohdan ja 25 §:n nojalla. Sovellus on KHO:n mukaan keskeinen osa lähettikumppaneiden työtä, eikä läheteillä ole mahdollisuutta suorittaa kuljetustoimeksiantoja toisen sovelluksen kautta. Taloudellisen riskin kuljetustoimeksiannosta kantaa Wolt, ja lähetin taloudellinen riski kytkeytyy ainoastaan tämän hankkimiin työvälineisiin.
Päätöksen vähemmistöön jääneet kaksi oikeusneuvosta sekä asian esittelijä olisivat hyväksyneet Woltin valituksen ja katsoneet palkkiot avoimen yhtiön elinkeinotuloksi. Vähemmistö painotti muodollisia tunnusmerkkejä kuten avoimen yhtiön muotoa, toimeksiantosopimusta, arvonlisäverorekisteröintiä ja YEL-vakuutusta sekä lähettikumppanin vapautta valita työaikansa ja tarjota palveluitaan kilpailijoille.
Wolt ilmoitti tekevänsä yhteistyötä Verohallinnon kanssa päätöksen vaikutusten selvittämiseksi ja korosti selkeän alustatyölainsäädännön tarvetta. Palvelualojen ammattiliitto PAM vaati päätöksen jälkeen työsuojeluviranomaista ryhtymään välittömiin toimiin ja moitti Woltia siitä, ettei se ollut pääosin noudattanut KHO:n vuoden 2025 ennakkopäätöstä lähettien työsuhteesta.
65,5 milj. € (2022)