| Zulu | |
|---|---|
Zulua äidinkielenään puhuvien osuus Etelä-Afrikassa vuoden 2011 väestönlaskennassa. |
|
| Oma nimi | isiZulu |
| Tiedot | |
| Alue | |
| Virallinen kieli | |
| Puhujia | 27,7 milj. |
| Sija | 51. |
| Kirjaimisto | latinalainen |
| Kielenhuolto | Zulu Language Board |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | nigeriläis-kongolaiset kielet |
| Kieliryhmä | bantukielet ngunikielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | zu |
| ISO 639-2 | zul |
| ISO 639-3 | zul |
Zulu (omakielinen nimi: isiZulu) on Etelä-Afrikassa puhuttava bantukieli. Zulua puhuu äidinkielenään noin 12 miljoonaa ihmistä, pääosin zulu-kansan jäsentä. Yhteensä puhujia on 27,7 miljoonaa, mikä tekee zulusta maailman 51. puhutuimman kielen. Zulua ymmärtää noin puolet eteläafrikkalaisista. Yli 95 prosenttia zulun puhujista asuu Etelä-Afrikassa. Loput asuvat pääasiassa Malawissa, Mosambikissa ja Swazimaassa. Zulu on yksi Etelä-Afrikan 11 virallisesta kielestä.
Zulun katsotaan olevan elinvoimainen ja sen lähimmät sukulaiskielet ovat muun muassa xhosa, ndebele ja swati.
Kieltä kirjoitetaan latinalaisilla aakkosilla.
Zulun kieleen on omaksuttu lainasanoja englannin ja afrikaansin kielistä. Seuraavassa Sowetosta tallennetussa zulunkielisessä näytteessä afrikaansperäiset sanat on lihavoitu ja englanninkieliset merkitty kursiivilla:
»I-Chiefs isidle nge-referee's optional time, otherwise ngabe ihambe sleg. Maar why benga stopi this system ye-injury time?»
| Labiaali | Alveolaari | Palataali | Velaari | Glottaali | |||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Norm. | Lat. | ||||||
| Avulsiivi | Norm. | kǀ | kǁ | k! | |||
| Asp. | kǀʰ | kǁʰ | k!ʰ | ||||
| Soin. | gǀ | gǁ | g! | ||||
| Nas. | ŋǀ | ŋǁ | ŋ! | ||||
| Soin. nas. | ŋgǀ | ŋgǁ | ŋg! | ||||
| Nasaali | m | n | ɲ | ŋ | |||
| Klusiili | Norm. | b | d | k | g | |||
| Asp. | pʰ | tʰ | |||||
| Ejek. | pʼ | tʼ | kʼ | ||||
| Impl. | ɓ | ||||||
| Affrikaatta | Norm. | dz | tʃ | dʒ | ||||
| Ejek. | tsʼ | tʃʼ | kxʼ | ||||
| Frikatiivi | f | v | s | z | ɬ | ɮ | ʃ | h | ɦ | ||
| Tremulantti | r | ||||||
| Latreraali | l | ||||||
| Puolivokaali | w | j | |||||
Lähde:
| Etinen | Keskinen | Takainen | |
|---|---|---|---|
| Suppea | i | u | |
| Puolisuppea | e | o | |
| Puoliavoin | ɛ | ɔ | |
| Avoin | a |
Lähde:
Zulun perussanajärjestys on verbi-objekti. Subjekti ilmaistaan yhdessä verbin kanssa. Muita verbin taivutusmuodoista ilmeneviä asioita ovat muun muassa tempus, kausatiivisuus, aspekti ja kieltomuoto.
Zulun persoonapronominit ovat:
Muiden bantukielien tapaan zulussa käytetään etuliitteitä muokkaamaan sanojen merkitystä. Yksiköille ja monikoille on eri etuliitteet.lähde?
| Luokka | Etuliite | Esimerkki |
|---|---|---|
| 1 | umu- | umuntu (ihminen) |
| 2 | aba- | abantu (ihmiset) |
| 3 | umu- | umuthi (puu) |
| 4 | imi- | imithi (puut) |
| 5 | i-, ili- | izulu (taivas) |
| 6 | ama- | amazulu (taivaat) |
| 7 | isi- | isibani (lamppu) |
| 8 | izi- | izibani (lamput) |
| 9 | n-, in- | indlovu (norsu) |
| 10 | izin- | izindlovu (norsut) |
| 11 | u-, ulu- | ulimi (kieli) |
| 14 | ubu- | ubuntu (ihmisyys) |
| 15 | uku- | ukudla (syödä) |
Zulu on vaikuttanut Etelä-Afrikassa puhuttavaan englantiin sanastollisesti: paikallisia zulusta lainattuja sanoja ovat muun muassa donga ('ditch', oja), ubuntu ('humanity', ihmiskunta) ja muti ('medicine', lääke). Yleisenglantiin ja muihin maailman kieliin zulusta lainattuja sanoja ovat muun muassa impala ja mamba.